Ellimellin käsitöistä

1/12

2012-01-11T18:42:00.000+02:00

Osallistun Ravelryn Lankalaatikko-ryhmässä 12in12-haasteeseen, jossa on tarkoitus neuloa tämän vuoden aikana vähintään 12 työtä varastossa olevista langoista.

Aloitin Citron-huivini jo viime vuoden puolella, mutta päätin hyväksyä sen haastetyöksi, koska olin jo aloittaessani ottanut haasteen vastaan.

Citron

80 g Novita Florica, puikot 4

Tykästyin sekä malliin että lopputulokseen niin, että olisin voinut ottaa huivin omaan käyttööni. Pysyttäydyin kuitenkin alkuperäisessä suunnitelmassa ja annoin sen lahjaksi hyvälle ystävälle. Oma Citron on kumminkin jo tuloillaan.

Ps. Rukki on nyt saanut olla rauhassa. Kerään voimia uuteen yritykseen.

Perheenlisäystä

2012-01-07T18:16:00.001+02:00

Meille on tullut perheenlisäystä! Sohvi kotiutui olohuoneeseemme vietettyään vuosikymmeniä mummolan vintillä.

Ihan ensimmäiseksi Sohvi pääsi hellävaraiseen kylpyyn. Sen jälkeen käsittelin sen kauttaaltaan parafiiniöljyllä, joka on oikein hyvä hoitoaine mille tahansa vanhalle huonekalulle ja tekee vanhalle maalipinnalle hyvää. Huomaattehan eron?

Sohvilta puuttui kokonaan poljin ja liipotin. Halusin päästä nopeasti kokeilemaan rukin toimivuutta, joten rakensin pikaisen tilapäisratkaisun. Koska tämä viritelmä toimii, on tietysti vaarana, että se jää pysyväksi hyvistä aikomuksista huolimatta.

Nahkakiinnike, jolla lyhty on korvakossa kiinni, oli pahasti venynyt. Lyhty pääsi liukumaan kiinnikkeen läpi ja putosi sitten toiselta puolelta. Askartelin konepahvista suojalevyn kiinnikkeen eteen, kun sopivaa nahkaa ei juuri nyt ollut tarjolla. Ja se toimii näinkin.

Seuraavaksi Sohvilta sitten irtosikin jalka... Vaikka Sohvi on vanha ja vaivainen, en halua lähteä etsimään kirppareilta uudempaa ja parempikuntoista rukkia, sillä minulle on tärkeää se, että tällä samalla rukilla on kehränneet myös muut meidän suvun naiset. Mummolassa on ainakin kaksi muutakin rukkia, mutta toisesta puuttuu kokonaan lyhty ja rulla, toisen rulla on lohjennut. Ehkä jossain vaiheessa ryhdyn korjailemaan niitäkin.

Yritin aluksi kehrätä löytämääni huovutusvillaa, mutta siitä ei tullut yhtään mitään. Sohvilla on vain yksi vaihde ja se on nopea enkä minä taas osaa polkea hitaasti. Sen vuoksi kävin tänään kävin hakemassa treenimateriaaliksi Pirtin Kehräämön hahtuvaa, vaikka tiedän, ettei se ole "oikeaa kehräämistä". Hahtuvasta syntyi jotain superylikierteistä langantapaista, heh. Mutta nyt menen jatkamaan harjoituksia!

Ps. Meille on jo syntynyt keskustelua siitä, onko rukin paikka olohuoneessa vai työhuoneeseen eristettynä. Minusta on ollut aivan kelpo systeemi, että höyläpenkkiäkin on ennen muinoin pidetty tuvassa emmekä kyllä Sohvin kanssa aio nöyrinä perääntyä työhuoneeseen.

Jälkijunassa

2011-12-22T10:16:00.000+02:00

En kuulu siihen porukkaan, joka ehtii aina ensimmäisenä kutomaan kaikki uutuudet. Päinvastoin, käyn monen houkuttelevankin mallin kimppuun vasta, kun moni on jo ehtinyt unohtaakin sen. Niinpä Knittyssä jo keväällä 2008 julkaistu huivi pääsi neulomisvuoroon vasta nyt, joululahjaksi eräälle vanhalle rouvalle.

Joskus tyhmyyksissäni menin ostamaan kaksi vyyhtiä Grignasco MerinoSilkiä. Ihana lanka, tottakai, mutta jo keriessäni lankaa päätin, etten enää koskaan erehdy sitä ostamaan. Saatuani vihdoin langat kerittyä yritin unohtaa niiden olemassa olon, mutta lopulta ymmärsin, että ne oli pakko neuloa pois, jotta vihdoin saisin mielenrauhan.

Lace Ribbon Scarf

vajaa 100 g Grignasco MerinoSilk, puikot 3½

Jotta lanka loppuisi vähän nopeammin, käytin sen kolminkertaisena, mutta monenmonta tuntia tähän huiviin silti kului. Aika kului kuitenkin rattoisasti, sillä kuuntelin samalla muutaman äänikirjan. Lankaa jäi enää pienenpieni nöttönen, josta onneksi ei voi enää neuloa mitään.

Tosin samaa lankaa on vaaleanpunaisena vielä täydet 100 grammaa, onneksi sentään sekin jo kerittynä!

Nopeasti kaikesta on kauan

2011-12-19T21:21:00.000+02:00

(...suuresti fanittamaani Arno Kotroa lainatakseni.)

Jos ei moneen kuukauteen ole saanut yhtäkään käsityötä viimeisteltyä, on tosiaankin hyvä, että tulee joulu ja on pakko ryhtyä päättelyhommiin. Tänä jouluna en ole stressaantuneena väkertänyt kaikkia lahjoja omin pikku kätösin. Käsintehtyä saavat vain ne, joiden tiedän sitä arvostavan ja jotka ottavat lahjan käyttöön eivätkä vaan säilö sitä komeron hyllyllä.

Tunnistattekos nämä?

Totta, taas yhdet Broadripplethan siinä! Kun on hyvän mallin löytänyt, mitäpä sitä vaihtamaan.

Broadripple Socks

80 g Novita Nalle Kukkaketo sekä valkoinen, puikot 3 1/4

Asiasta toiseen, joko olette käyneet tutustumassa Pinterestiin? Jos teillä on joulukiireet pahimmillaan, en suosittele tekemään sitä juuri nyt. Sivustolla saa kerätä itselleen mielenkiintoisia juttuja omalle virtuaaliselle ilmoitustaululleen. Ja kaikenlaisia ihanuuksia - linkkejä, vinkkejä ja ideoita - siellä tosiaankin riittää! (Pinterestiin kirjaudutaan Facebookin tunnuksilla, mutta ei pitäisi olla ongelma niitä hankkia. Voihan Facebookiin kirjautua vain muodon vuoksi käyttämättä palvelua koskaan, jos periaatteet sotivat sitä vastaan.)

Vielä kaksi päivää töitä ja sitten vapaata uuden vuoden puolelle. Hiphei!

En olisi uskonut, mutta valmista tuli!

2011-07-31T14:35:00.000+03:00

Nämä sukat olen aloittanut ehkä kymmenen vuotta sitten, olin laskenut ne mielessäni jo toivottomien tapausten osastolle. Ohjelehtikin on jossain kateissa, jotten saa siitäkään osviittaa vuosikerrasta. Onneksi ekan sukan kirjoneuleosuus oli jo kokonaan valmiina, jotta sain siitä mallin toiseen sukkaan. Mistä kummasta löytyi se puhti, jolla sain tartuttua tähän työhön uudelleen? Ehkä joskus vaan pitää toimia eikä analysoida liikoja, huvittaako homma vai ei.

Muistan, että aloittaessani ajattelin tehdä näistä hiihtosukat. Kun sukat valmistuivat, huomasin, että ne sopivat hyvin myös hameen kanssa. Hyvä niin, sillä en viime vuosina ole liiemmin hiihtoa harrastanut.Vaan ehkäpä nyt uudella innolla lähden ladullekin!

Kirjoneulesukat, ohje jo kadonneesta Suuresta Käsityölehdestä

190 g Novita Seitsemän Veljestä, puikot 4

Olen sekä sukkiini että itseeni varsin tyytyväinen. A-sukka lienee muuten eka kirjoneule, mitä olen koskaan tehnyt. Jos B-sukan kärki ei olisi eri värinen, en luultavasti kuitenkaan erottaisi kumman olen tehnyt ensin.

Loppuiko lanka vai halusinko vain kikkailla yksityiskohdilla?

Akkainviikolla

2011-07-24T16:40:00.000+03:00

Tällä viikolla on lähipiirissä moni viettänyt nimipäiviään. Viime tipassa ryhdyin sukantekoon. Lomalla onneksi ehtii paljon ja valmista tuli ajoissa. Lanka ja malli sopivat mielestäni erinomaisesti yhteen ja lopputulokset miellyttävät silmääni. Kukkaketo-lankoja löytyy varastosta edelleen muutama kerä, joten ehkä saan vielä itsellenikin kesäsukat.

Neulomisinto tuntuu nyt olevan päällä. Pelkästään heinäkuussa valmistuneiden neuleiden yhteispaino on tähän mennessä ollut 1120 g, kun tammi-kesäkuun vastaava lukema on 1626 g. Mikä mukavinta, monta iät ja ajat keskeneräisinä roikkunutta työtä on tullut valmiiksi enkä ole ostanut uutta lankaa juuri ollenkaan - vain todelliseen tarpeeseen! Tampereen Lankamaailmasta selvisin ulos ostamatta yhtään mitään ja Tapion Kaupankin ohi olen ajanut tänä kesänä monta kertaa pysähtymättä. Olen hämmästyttänyt itsenikin.

Broadripple Socks

80 g Novita Nalle Kukkaketo sekä keltainen, puikot 3 1/4

Broadripple Socks

75 g Novita Nalle Kukkaketo sekä valkoinen, puikot 3 1/4

Lahjat on toimitettu päivänsankareille.

Kas näin heiluu kassi

2011-07-19T19:02:00.000+03:00

Keinutuolinmatosta jäi vielä yli 16 isoäidinneliötä. Juuri oikea määrä!

Ensin neliöt ommeltiin neljän neliön riveihin, jotka edelleen ommeltiin lomittain toisiinsa. Kun vielä neliörivin pitkät sivut ommeltiin vierekkäisten sivujen kanssa yhteen, syntyi tällainen...

Isoäidinkassi

200 g Novita Seitsemän Veljestä, koukku 3½

Kassiin mahtuu sopivasti juomapullo, kirja ja kukkaro. Tällä kertaa kassiin on pakattu yksi kaikkien aikojen suosikkikirjoistani: Lucy Maud Montgomeryn Sininen linna.

Kirja kertoo Valancysta, joka on elänyt 29 vuotta äitinsä määräysvallan alla, alistettuna ja onnettomana. Kun Valancy saa kuulla kuolevansa vuoden sisällä, alkaa hän elää sellaista elämää kuin itse haluaa eikä se ole perheen ja muun suvun mieleen.

Lukekaa! Ihana kirja!

Toppaa ny!

2011-07-07T19:01:00.000+03:00

Tervetuloa iltapäiväkahville terassillemme! Vieras on hyvä ja istuu.

Dominot

45 g Novita Seitsemän Veljestä, koukku 3½

Kyseessä taitaa olla mieluinen vieras, kun hänelle tarjotaan kahvia mummin ja isoisän kihlakupeista - niistä Arabian kaunokaisista, joita on kahteen kertaan sodan jaloista pois kuljetettu. Kuppeja oli jäljellä juuri sen verran, että äiti lahjoitti jokaiselle meistä sisaruksista yhden parin. Varsinainen perhekalleus siis.

(Ps. Jos otsikko ei aukene, se on tietenkin ystävällinen kehoitus vieraalle ottaa kahvileipää ja kastaa sitä kuppiinsa.)

Neuleista parhaita on sukat

2011-06-28T11:10:00.000+03:00

Jenni Östermanin Bones-sukat Neulekirjasta

70 g Araucania Ranco Solid, puikot 3 1/4

Kommentti: Ihana malli, ihana lanka. Uudet lempparisukat!

Taina Anttilan Paraphernalia-sukat

80 g Sandnes Garn Sisu, puikot 2½

Kommentti: Sukat olivat jääneet kesken 1½ vuodeksi - miksi ihmeessä?

Raitasukat kansakoulumallia

100 g Novita Seitsemän Veljestä, puikot 4

Kommentti: Perusraitaa on kiva kutoa, mutta lankoja ei ole kiva päätellä. Jämäkerät uppoavat näihin hyvin.

Aika tavaran kaupittoo

2011-06-26T18:44:00.000+03:00

... ja tässä tapauksessa isoäidinneliöt. Alunperin virkkasin neliöistäni peittoa, mutta se alkoi jossain vaiheessa tuntua liian kunnianhimoiselta ajatukselta. Sitten suunnittelin jakkua, mutta sekään ei edennyt muutamaa saumaa pidemmälle. Muutaman neliön käytin sisarentyttären nukenpeittoon. Loput neliöt jäivät piironginlaatikkoon odottelemaan.

Perintötuvalla keväällä siivoillessani huomasin, että keinutuolinmatto, satavuotias jugend-kaunokainen, oli jo kulunut osaksi rikki. Se pääsi nyt ansaitulle eläkkeelle.

Uutta mattoa miettiessäni muistin onneksi isoäidinneliöni ja ryhdyin sommittelemaan niistä uutta mattoa keinutuoliin. Neliöt riittivät hyvin ja muutama jäi vielä ylikin. Kuten jokainen tilkkupeittoa kasannut tietää, yhdistämisessä oli aikamoinen homma ja varsinkin langanpäiden päättely tuntui lähes loputtomalta. Lopuksi virkkasin vielä koko peiton ympäri muutaman reunakerroksen.

Tämä ei ole vain win-win -tilanne vaan jopa win-win-win; a) keinutuoliin syntyi näppärästi uusi matto, b) sain isoäidinneliöni hyötykäyttöön ja c) lankavarastoni keveni komeasti, sillä lasken keskeneräiset käsityönikin lankavaraston saldoon.

Keinutuolinmatto isoäidinneliöistä

630 g Novita Seitsemän Veljestä, virkkuukoukku nro 3

Ja se kamera sitten meni rikki. Toistaiseksi tarjolla on pelkästään kännyllä napattuja kuvia.

(Laitan tunnisteeksi "suomalaisia perinteitä" vaikka en tiedä, voiko isoäidinneliöitä sellaiseksi laskea. Mutta ainakin kiikkustooli ja sen vanha matto kuuluvat siihen kategoriaan!)

Suomalaiset perinteet kunniaan!

2011-04-30T16:01:00.002+03:00

Ensin me Ravelryssä kadehdimme virolaisia, jotka arvostavat omaa käsityöperinnettään ihan eri lailla kuin me suomalaiset. Tästä on osoituksena monet upeat käsityökirjat, jotka ohjeiden lisäksi tarjoavat myös todellista silmänruokaa. Suomessa ei ole vastaavia perinneneulekirjoja juuri julkaistu sitten 1950-luvun, Eeva Haaviston ja Mary Oljen. Noissa kirjoissa ei värikuvilla koreilla, Haaviston kirjassa Sata kansanomaista kuviokudinmallia ei itse asiassa ole valokuvia ollenkaan. Positiivista toki on, että sekä Haaviston että Oljen kirjoista on otettu useita uusia painoksia viime vuosina. Suurimmissa suomalaisissa käsityölehdissä julkaistaan enimmäkseen ulkomailta ostettuja malleja eli ollaan ihan eri linjoilla kuin virolainen Käsityö-lehti, jota suomeksikin julkaistaan. Onneksi meillä sentään on Taito-lehti.

Näiden keskustelujen pohjalta Ravelryyn perustettiin ensin suomalaisen käsityöperinteen ryhmä ja vielä sen jälkeen kimppablogi, josta voi (jos hyvin sattuu) tulla suomalaisen käsityöperinteen tietopankki. Kumpaankin jengiin mahtuu vielä hyvin mukaan, jos tunnet asian omaksesi. Suomalaiset perinteet kunniaan!

Ja sukat...

2011-04-25T19:05:00.001+03:00

Pääsiäinen on ihana pakollinen katkos työkiireisiin keskellä kauneinta kevättä. Parasta on se, että pyhinä kaikki kaupat, virastot ynnä muut ovat kiinni eikä oikeasti voi hoitaa mitään asioita. Lisää tällaisia leppoisia vapaapäiviä!

Jo pääsiäisen alla valmistuivat ruususukat. Nostalgian kaipuussani olen ollut helppo uhri Novitan mainososastolle. Minulla on ostettuna kaikki värit Novita Nalle Kukkaketoja, tosin näitä ennen vain orvokkisukat ovat ehtineet valmistua. Kutomuksen Heidin blogista huomasin, että kantapäät ja kärkikavennukset kannattaa näissä raitalankatöissä tosiaankin tehdä yksivärisestä langasta. Se rauhoittaa yleisvaikutelmaa kummasti.

70 g Novita Nalle Kukkaketo sekä valkoinen

puikot 3, 56 s

Nyt virkkailen keinutuolin mattoon reunuksia. Samalla mielessä pyörii yksi sukkaviritelmä perinteiseen suomalaiseen malliin.

Kansallispuvun hengessä

2011-04-23T20:24:00.000+03:00

Useampikin blogiystävä on neulonut villasukkia kansallispukujen raidoituksella. Koska juureni juontavat Pohjanmaan rannikkoseuduille, valitsin omien sukkieni raitamalliksi Lapväärtin (- Tiukan, virallisesti) puvun. Puvun punainen hame on flammuraidoitettu.

Lapväärttiläiset

95 g Novita Seitsemän Veljestä, puikot 4

Tässä minun näkemykseni asiasta. Hankalinta koko jutussa oli löytää puvusta niin tarkkaa kuvaa, että siitä saattoi tarkastella raidoitusta. Kansallispuvuista on julkaistu useita kirjoja ja nettisivujakin löytyy, mutta niissä on yleensä kuvattu puvut kokonaisuutena eikä yksityiskohtia kankaista, kirjonnoista tai koristenauhoista erotu. Ja se on harmi! Niistä voisi saada monta vinkkiä uusien käsitöiden koristeluun.

Tiukka (ruotsiksi Tjöck) on muuten mielenkiintoinen paikkakunta perinnetekstiilien suhteen. Monessa perinnekäsityökirjassa on tiukkalaisia malleja ja niiden mukaan alkuperäisiä töitä näyttää löytyvän niin kansallismuseosta kuin maakuntamuseoistakin. Pohjanmaan museossa Vaasassa on täydellinen pukukokonaisuus, johon kuuluu 40 puvunosaa eli naisen koko elämänsä aikana käyttämät vaatteet; arkipuku, juhlapuku, surupuku, rippipuku, lapasia, huiveja, shaaleja ja alusvaatteita. Valitettavasti pukukokonaisuus ei ole museossa esillä eikä sitä ole edes valokuvattu.

Suomalainen mysteerisukka paljastui Ykskyntösiksi. Sukan kuviot ovat peräisin Sakkolan ja Raudun seudulta. Alunperin ne on kirjoittu etu- ja ketjupistoin sorokan lakimukseen. Ensimmäinen sukka on jo vaiheen yksi lopussa, toistakin olen aloitellut. Sukan jatko paljastuu vasta ensi torstaina.

Seepralle säärystimet

2011-04-19T18:01:00.004+03:00

Viikonloppuna istuin kutimen kanssa tuomarikoulutuksessa. Kotiintuomisina oli D-tuomarikortti ja seepralle sopivat raitasäärystimet. Nyt odottelen kutsuja kansainvälisille pelikentille.

Raitasäärystimet
145 g Novita Seitsemän Veljestä Raita sekä musta
puikot 4, 60 s

Menneen talven lumille säärystimet (jotka on aloitettu toki jo helmikuussa) eivät ehtineet, mutta onnistuin sentään kuvaamaan ne takapihan viimeisellä pikkuruisella lumiläntillä aidomman vaikutelman luomiseksi.

Sukkarintamalla on alkamassa jotain erityisen jännittävää. Ihan oikea neulekirjailija Jenni Österman on suunnitellut meille suomalaisen käsityöperinteen ystäville Suomalaisen Mysteerisukan. Ohjeen Jenni julkaisee kolmessa osassa peräkkäisinä torstaipäivinä. Vielä kaksi yötä täytyy odottaa!

Alku aina hankalaa

2011-03-26T15:33:00.008+02:00

Onneksi kirjasto oli auki, kun inspiraatio iski. Hyllystä löytyi Viivi Merisalon mainio kirja Nauhoja, jossa on mallit 205 perinteisestä suomalaisesta eri tekniikoilla kudotuista nauhoista.

Olen jo muutaman vuoden suunnitellut pyhittäväni kokonaisen kalenterivuoden erilaisten perinnetöiden ja -tekniikoiden opiskeluun. Mitään konkreettista en asian hyväksi ole saanut aikaiseksi tehdä - ennen kuin nyt.

Pelkästään tuon kirjan avulla en varmaan olisi päässyt vauhtiin, mutta onneksi on äiti, jonka varastoista löytyi myös tarvittava pirta. Se on oikeastaan ainut erikoistarvike, jota tässä hommassa tarvitsee.

Ja tässä se nyt on; ekan pirtanauhani alku. Malli on helpoin mahdollinen ripsinauha. Systeemi on oikeastaan ihan sama kuin räsymattoa kangaspuilla kutoessa, mutta jotain eroakin on: kangaspuilla kudottaessa kude pujotellaan löysästi eikä reunaa saa liikaa kiristää, nauhaa kudottaessa kudelangalla nimenomaan kiristetään reuna tasaiseksi ja nauha napakaksi. Eikä se ole aloittelijalle ihan helppoa, kuten tästä tekeleestäni näkee. Langan kireys ja siten nauhan leveys vaihtelee aika lailla. Vaan ehkäpä lopussa kiitos seisoo, kunhan vähän jaksan harjoitella.

Ei kovinkaan perinteistä

2011-03-16T20:15:00.004+02:00

Vaikka Ravelryssä käydään juuri innokasta keskustelua suomalaisen käsityöperinteen puolesta, eipä siinä auta Maamme-laulukaan, jos isoveli on jo saanut ylikansalliset lapaset. Tottakai pikkuveli haluaa täsmälleen samanlaiset, siinä jää Eeva Haavisto sadan kansanomaisen kuviokudinmallinsa kanssa toiseksi.

Peruslapaset, kuvio Mario Mushroom Mittens

60 g Novita Seitsemän Veljestä, puikot 4, 44 s

Yritän seuraavaksi saada aikaan jotain vähän perinteisempaa suomalaista. Yhdet sukat kansallispukuraidoituksella on jo aloitettuna.

Elonmerkki

2011-03-09T10:05:00.004+02:00

Tässä se on. Todistuskappale siitä, että hengissä täällä ollaan ja edes jotain on neulottukin.

Baktus baby

56 g Sandnes Lanett, puikot 4

Vielä kerran Baktus. Nyt on yhden perheen kaikki naiset sillä varustettuja.

Ja kyllä, niinhän siinä kävi, ettei keltainen lanka riittänyt, kun en sitä puolivälissä punninnut. Mutta eipä se oikeastaan haittaa, tulipa vähän pirteämpi huivi.

Mary Oljen jalanjäljissä

2011-02-12T16:39:00.006+02:00

Eräänä kesänä löysin pienen pussillisen pitsinpätkiä kollatessani perintötalossa. Satakunta vuotta sitten, kun Suuri Käsityölehti ei vielä ilmestynyt eikä Mary Oljestakaan tiedetty mitään, nämä pitsinäytteet toimivat ohjeina uusia lakanapitsejä virkattaessa.

Olen pessyt pitsit ja tallettanut ne hellästi pahvilaatikkoon. Tarkoitukseni on ollut kirjoittaa pitseihin ohjeet, vaikka lakanapitsien virkkaaminen ei taida tällä hetkellä ollakaan muodissa. Kuten moni muukin hyvä aikomus, tämäkin on jäänyt toteuttamatta.

Nyt kaivoin laatikon taas esiin. 65 pitsimallia odottaa. Tästä se lähtee. Operaatio Pitsi.

Pallo on pyöreä (tai ainakin sinnepäin)

2011-02-06T11:29:00.000+02:00

Ensin löytyi kiva malli. Kun eräs neitokainen täytti vuoden, tuli tilaisuus toteuttaa se.

Orb-It Ball

90 g kaksinkertainen Novita 7 Veljestä, puikot 5

Palloja oli hauska neuloa ja nopsastihan ne tulivat valmiiksi. Kun neuloin kaksinkertaisella langalla ja kuitenkin suhteellisen pienillä puikoilla, palloista tuli niin tiiviit, ettei täyte kurki silmukanraoista.

Kun leikki loppuu, pallot saa pakata pussiin. Toivottavasti palloista on synttäritytölle paljon iloa. Ainakin isosiskolle ne kelpasivat...

(Meikäläisellä taitaa pian olla edessä uuden kameran osto. Vai mitä luulette?)

Joulurasat helmikuussa

2011-02-04T22:26:00.000+02:00

Pari nuortamiestä sai joululahjaksi lahjakortin, jolla voi teettää itselleen ihan mitkä tahansa Ravelrystä löytyvät lapaset. Toinen jäi vielä miettimään, mutta toinen ehti jo valita itselleen nämä...

Perusrasa ja Mario Mushroom Mittens
70 g Novita Seitsemän Veljestä, puikot 4, 48 s

Kuvio on silmukoitu peruslapaseen jälkikäteen. Se ei varsinaisesti ole mielihommaani, mutta onneksi kuvio oli pienehkö ja selkeä. Alkuperäisen mallin suunnittelija Vickie Howell on varmasti monelle tuttu Liv-TV:n Neulontakerhosta eli itse rouva Knitty Gritty.

Jälkimmäinen lahjakortin haltija selailee jo innokkaana Ravelryn lapasmalleja. Totoro? Yoshi? Vaiko sittenkin nämä Mario Mushroomit? Minä odottelen komennusta puikot tanassa.

Raggarit

2011-01-30T14:41:00.000+02:00

Kaikkia Netistanian neuvoja uhmaten ostin pari kerää Raggegarnia Tapion Kaupasta, kun viimeksi siellä kävin. Onhan se varsin rouheaa, mutta ei villasukkien tarvitse silkinsileät ollakaan.

Yleensä en jaksa kikkailla erilaisilla tekniikoilla vain periaatteen vuoksi. Olen tyytyväinen tavalliseen kansakoulusukkaan, joka istuu jalkaani oikein hyvin. Nyt yllätin itsenkin, kun päätin neuloa nämä sukat kärjestä ylöspäin hyödyntääkseni kaiken langan. Ullaneuleessa on Kristel Nybergin mainio ohje aiheesta.

Raggarisukat omasta päästä
80 g Idena Raggegarn + 20 g Novita Seitsemän Veljestä, puikot 4/44 s.

Ainoastaan kantapäiden kanssa epäröin. En tiedä, tulkitsinko ohjeen väärin, mutta minusta kantapäistä tuli kummalliset. Niinpä päätin tehdä ne ihan tavalliset kantakoulukantapäät, joita kai myös hollantilaisiksi kutsutaan. Takaperoiseltahan ne vähän nyt näyttävät, mutta minun silmiini kuitenkin paremmilta kuin ohjeenmukaiset.

Varren päätin raidoittaa vaaleansinisellä langalla keventääkseni kokonaisuutta. Harmaat raidat ovat nurjaa ja siniset oikeaa. Päättelin työni ekaa kertaa Nancy Bushin (Pitsihuivit neuloen) ohjeen mukaan; 2 oikein takareunoistaan yhteen. Lopetusreunasta tuli tosiaankin joustava.

Sukista tuli juuri sellaiset tupasukat kuin halusinkin, kenkiin niitä ei varmaankaan saa tungettua (mitä nyt kumppareihin tai huopatossuihin). Muutama silmukka vähemmänkin olisi varmasti riittänyt, sillä Raggegarn on aavistuksen Seiskaveikkaa paksumpaa. Langasta ei ole pahaa sanottavaa ainakaan vielä tässä vaiheessa, vaikka olihan se neuloessa tietysti vähän karheaa ja pölisevääkin. En osaa sanoa, ovatko sukat siniset vai harmaat. Koska langan vyötteessä ei ollut ollenkaan väri- eikä eränumeroa, ei myöskään valmistajan nimeä, minulle syntyi mielikuva jonkinlaisesta bulkkitavarasta.

Edelliseen postaukseen palatakseni, hoksasin jälkikäteen, että se järkyttävin paljastus kokonaan pois. Se tulee nyt tässä: en ole koskaan tilannut lankaa netistä.

Paljastuksia

2011-01-29T18:58:00.007+02:00

Neulerintamalla ei nyt oikein kulje. Vuosi alkoi pikkuflunssassa, sitten tuli työkiireitä ja tämän viikon olen kärsinyt hammasvaivoista. Ei huvita juuri mikään. Siksipä nyt on aikaa vastata Enkulin haasteeseen ja kertoa seitsemän faktaa itsestäni liittyen käsitöihin.

1. En neulo kovinkaan usein villapaitoja tai -takkeja, sillä hihojen tekeminen on mielestäni jostain syystä ikävää.

2. En ole mikään lankahifistelijä. Minulle kelpaa sekä Novita että Noro (josta oikeasti en ole mitenkään innostunut).

3. Tekokuitulangoista en tykkää yhtään, sillä minulla on muutenkin erittäin sähköiset hiukset ja saan sähköiskuja joka paikasta.

4. Vaikka tiedän, että puikoilla oikeakielisesti neulotaan, yleensä minä kuitenkin kudon.

5. Äitini on Wetterhoffilta valmistunut, perinteiden taitaja. Minullakin on käsi- ja taideteollisuusalan tutkinto, vaikkakaan en koulutustani vastaavassa työssä ainakaan nyt toimi.

6. Mieluimmin neulon huiveja, lapasia ja sukkia.

7. Sekä kirjoneuleet että pitsineuleet ovat mieluisaa tekemistä, sen sijaan palmikoista ja muista kuvioneuleista en niinkään piittaa.

Kuka haluaa jatkaa ja kertoa itsestään seuraavaksi?

Tällä sängyllä istun illat kutomassa tai surffailen käsityöblogeissa. Siinä voi ottaa mukavasti myös pienet päivänokoset tai loikoilla mietiskelemässä ja suunnittelemassa tulevaa. Varhaisin muistikuvani tästä sängystä on vuosikymmenten takaa, kun Mamma peitteli minut siihen nukkumaan lampaanvällyjen alle. Eipä siis ihme, että sillä on niin hyvä köllötellä vieläkin.

Jo on maailma mennyt malliinsa

2011-01-23T12:58:00.004+02:00

... kun bisnesmiehetkin käyttävät karvalakin sijasta pipoa. Näin neulojan ja vaimon näkökulmasta se on tietenkin pelkästään hyvä asia, koska karvalakkia en kyllä jaksaisi lähteä ompelemaan.

Kun mies ilmoitti pipotarpeestaan, kaivelin harmissani lankavarastojani, sillä huomasin varastojeni olevan vähän yksipuolisia. Suurin osa langoista on suurinpiirtein 2½ - 3½ puikoilla kudottavia. Seiskaveikkaa kyllä löytyy, mutta se on pipolangaksi vähän karkeaa. Onneksi keksin, että Florica kaksinkertaisena voisi olla juuri sopivaa tähän pipoon.

Ja niinhän se olikin. Ohjeen mukaisella silmukkamäärällä ja puikoilla tuli juuri parahultainen pipo.

Turn a Square -pipo

60 g kaksinkertainen Novita Florica, puikot 4½

Huh, tulihan sentään jotain valmista tammikuullekin!

[P.s. Tuleeko kenellekään muulle parahultainen-sanasta mieleen Astrid Lindgren?]

Uusi vuosi, vanhat kujeet

2011-01-16T13:25:00.001+02:00

Vaikka joululahjamaratonin jälkeen mielessäni päätin, että vain kaksi keskeneräistä neuletta kerrallaan on sallittu (toinen helppo ja toinen haastavampi), kuinkas sitten kävikään?

Ravelryn mukaan minulla on tällä hetkellä aktiivisesti kesken Baktus, pallokokoelma, kahdet sukat, Shetland Triangle Lace Shawl ja pitkä villatakki. Työt edistyvät aina silloin tällöin, kun käteen sattuvat osumaan, mutta mitään ei tule valmiiksi. Shetland Trianglesta on puuttunut noin viisi riviä jo ainakin viikon verran, loppuunsaattamisen tarpeeni näyttää olevan olematon. Tosin puolustukseksi on sanottava, etten tällä viikolla ole ehtinyt ja jaksanut juuri neuleeseen tarttua hektisten ja pitkien työpäivien jälkeen. Ensi viikolla pitäisi olla rauhallisempaa silläkin sektorilla, ehkä sitten neuleetkin edistyvät. Tosin voi olla, että Miehen tilaama pipo kiilaa koko jonon ohi. Toivottavasti löydän siihen langat omista varastoistani, ettei tarvitse lähteä ostoksille. Lankalakossahan olisi tarkoitus olla.

Olettehan huomanneet, että Novitan uudet langat ovat ilmestyneet kauppoihin, uusi Knitty on ilmestynyt ja Liv-TV:ssä on alkanut uusi sarja Neulontakerho, joka on näkyvillä myös netissä?

Koska kuvaton postaus on kuulemma tylsä, esittelen ainoan ompelutyön joululahjoistani. Tämän pussin ompelin ystävälleni (puoli)pellavaisesta kierrätyspöytäliinasta, johon yhdistin Eurokankaasta löytämääni ompeluaiheista puuvillakangasta. Pussi toimi sekä lahjapakettina että jatkossa toivottavasti kässäpussina.

Odottelusukat

2011-01-04T21:21:00.000+02:00

Kuljetan aina mukanani kudinta. Neulon lääkärin odotushuoneessa, katsastuskonttorilla, ruokatunnilla, pankissa ja lapsia harrastuksista odottaessa, autossa, junassa ja bussissa. Kaikkein mieluisin käsilaukkukudin on sukka tai lapanen, kooltaan pieni eikä tarvitse tavailla ohjetta.

Nämäkin sukat ovat syntyneet suurimmaksi osaksi odotellessa. Vain jälkimmäisen sukan teräosaa tein joululomaillessani. Malli on kiva, neljän rivin mallikerran oppii heti ulkoa, mutta kuitenkin sukissa on vähän vaihtelua.

Hepsin sukat
90 g Gjestal Janne, puikot 4½

Mielelläni olisin ollut sitä mieltä, että Janne on verrattomasti parempi sukkalanka kuin Seitsemän Veljestä. Vaan vähän pettynyt kyllä olen, kun syyskuussa Jannesta valmistuneet Terhot ovat jo parsimiskunnossa. Eihän sen ihan näin pitäisi mennä.

Shetland Triangle Lace Shawl on melkein valmis. Valitettavasti loma loppui eikä töissä ollessa arkipäivinä montaa kerrosta ehdi kutoa. Onneksi neljän päivän vapaapäiväputki häämöttää taas nurkan takana.

Raktorihuivi

2011-01-01T09:52:00.003+02:00

Tämän huivin kanssa kaikki alkoi mennä metsään jo ennen kuin ensimmäistäkään silmukkaa oli luotu.

Ostin huivia varten vyyhdin vaaleanpunaista Grignasco MerinoSilkiä - sitä hiuksenhienoa, 1400 m/100 g. Keriminen oli yhtä helvettiä, lanka oli lopuksi niin sotkussa, että olin vähällä heittää koko kasan pesään ja tulitikun perään. Hammasta purren ja tunteja laskematta sain langan lopuksi kerälle.

Huivinalku kaksinkertaisesta MerinoSilkistä meni purkuun. Vaikka Zetor on kaunis malli, en hahmottanut kuviota ja jatkuvien kadonneiden silmukoiden löytäminen oli erittäin hankalaa. MerinoSilk on nyt piilotettu lankavarastoni perimmäiseen nurkkaan.

Kun kaivoin sitten varastostani Petroskoista ostamaani alpakkaa ja aloitin huivin uudelleen, peli oli jo menetetty. Huivi tuli tehtyä, mutta erityisen nautittava neulomiskokemus ei ollut. Äiti oli kyllä ihan tyytyväisen näköinen joululahjansa avattuaan, joten loppu hyvin, kaikki hyvin. Kai.

Zetor-huivi

120 g Inca Tops Alpaca 100, puikot 5½

Tähän malliin palaan vielä, kunhan aikaa on vähän kulunut ja savu laskeutunut.

Hyvää Uutta Vuotta, mukavia neulomishetkiä ja onnistuneita neuleita!

Tappara on terästä

2010-12-30T10:19:00.002+02:00

Yksi lähipiirin junioreista huitoo jääkiekkomailaa Tapparassa. Sen vuoksi näihin joululahjalapasiin piti ensin tuleman pieniä tapparakuvioita, joista olin jo huolellisesti piirtänyt kirjoneulemallin. Muutaman mallikerran tikuteltuani kysäisin oman taloutemme nuoriso-osastolta mielipidettä lapasentekeleistä. "No, ei noista kyllä oikein selvää saa..." oli hienotunteinen kommentti.

Siispä tekeleet menivät purkuun. Kun aloitin lapaset uudelleen, yllä mainittu kommentaattori vilpittömän hämmästyneesti ihmetteli, minkä vuoksi halusin purkaa logolapaset. *Huoks*

Tuli sitten ruutulapaset, omasta päästä.

Ruuturasat

40 g Sandnes Garn Sisu, puikot 3

No, onpahan ne edes Tapparan väreissä.

Bää-bää vielä toistamiseen

2010-12-29T13:56:00.005+02:00

Lisään vielä toisen kuvan Wham Bam Thank You Lambista, kun olen niin iloissani löydettyäni vihdoin valokuvamallin, joka ei heti ensimmäisen kameran räpsähdyksen jälkeen ole karkaamassa tiehensä.

Harmillista, ettei Väinöllä ole jalkoja eikä käsiä. Pääkin on niin suuri, että pipojen sovituksen kanssa on vähän niin ja näin.

(Väinö on perheemme perintökalleus, tätini opiskeluaikainen harjoitustyö.)

Terveisiä lumitöistä!

2010-12-27T20:08:00.001+02:00

Jouluna pakkanen paukutteli nurkkia oikein kunnolla. Siitä säikähtäneenä päätin neuloa itselleni lämpimän kaulurin, kun huivit eivät kaikessa ulkoilussa ole aina ihan käteviä. Ilokseni lankaa riitti vielä pipoonkin.

Wham bam thank you lamb -kauluri

90 g Drops Eskimo, puikot 8

Hiippapipo

70 g Drops Eskimo, puikot 8

Tämä setti on ehkä parasta, mitä olen saanut aikaan tänä vuonna! Drops Eskimo on ihanan pehmeää, kutittamatonta, paksua ja lämmintä. Wham bam thank you lamb -kauluri on kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas ja toimiva. Ja pipo, se on lämmin ja ulkonäöstäkin tykkään. Lumitöitä oli siis tänään suorastaan ilo tehdä.

Koska kaulurin tehtyäni lankaa oli jäljellä vain 110 g (ohjeen mukaan 150 g!?), en neulonut pipon ainaoikein-osuutta kaksinkertaisella langalla. Näin jälkikäteen ajatellen lanka olisi riittänyt kyllä siihenkin vallan mainiosti, kun jäljelle jäi vielä 40 g. Varastostani ei löydy suosituksen mukaisia puikkoja nro 9 eikä kauppa sattunut olemaan auki inspiraation iskiessä, joten neuloin numero 8 puikoilla löysähkösti. Hyvä tuli niilläkin.

Joulunpyhinä inventoin myös lankavarastoni, joka yhteenlaskien painaa 14.030 g. Vuosi sitten varastossa oli lankaa 13.780 g. Ensi vuoden tavoitteena on mahdollisimman pitkälle neuloa noista varastolangoista. Uudenkin langan ostaminen on sallittua, jos sitä ihan oikeasti johonkin tarvitsee.

Hipsulahei, välipäivät on lomaa. Nyt saan vihdoin neuloa ihan mitä haluan ja itselleni. Shetland Triangle Lace Shawl...

Klassikkosukat

2010-12-20T10:41:00.000+02:00

Monetkohan Meeri-sukat olen jo tehnyt? Näistä sukista mieleeni tulee kuoppaiset ja keväkuraiset Karjalan tiet, sillä sain sukkaohjeen Marilta "siellä jossain", ehkä välillä Petroskoi - Aunus - Salmi. Sittemmin Meerien ohje on julkaistu myös Ullassa.

Meeri-sukat
110 g Novita 7 Veljestä, puikot 4½

Kuinkahan tänä vuonna käy? Ehdinkö saada kaikki lahjat ajoissa valmiiksi? Perinteisesti aina jotain on jäänyt joulun jälkeen toimitettavaksi. Onneksi eräs perhe laskeutuu kotimaahan vasta joulun välipäivinä, joten saan muutaman päivän lisäaikaa!

Apinapapina

2010-12-19T15:10:00.000+02:00

Miksihän sorruin tähän amigurumiin, vaikka a) virkkaaminen ei ole likikään niin mukavaa kuin neulominen ja b) inhoan pienten osasten väkertämistä oli sitten kyse ompelusta, neulomisesta, virkkaamisesta tai ihan mistä vaan? Joka tapauksessa yksi lahja on jälleen paketoimista vaille valmis ja joululahjamaratonin loppusuora alkaa jo häämöttää...

Monkey
Novita 7 Veljestä, koukku 3

Joka pojan toivelahja...?

2010-12-18T14:32:00.004+02:00

Nähdessään minun paketoivan pipoa, kauluria ja lapasia joulupakettiin, perheemme nuorison edustaja kommentoi lyhyesti "joka pojan toivelahja". Äänensävy sai minut epäilemään, että huumorin tyylilajina saattoi olla sarkasmi.

Iisis

80 g Katia Peru, puikot 6, 54 s

Peruslapaset

75 g Katia Peru, puikot 6, 28 s

Nuorison joululoma alkoi tänään, minun on pinnisteltävä ensi viikolla vielä kolme päivää töissä. Mutta sitten onkin tiedossa 11 joutilasta aamua ja rentoa päivää, jippii!

(Ei tuo kauluri varsinaisesti kuulu kategoriaan "huiveja ja ponchoja", mutta eikö se samanlaista tehtävää täytä...)

Hei, tonttu-ukot hyppikää

2010-12-16T21:37:00.004+02:00

Kesäkuussa vietimme oikein mukavat läksiäisjuhlat, kun yksi työkavereista jäi eläkkeelle. Keräsin talteen skumppapullon korkit ja lupasin palauttaa ne päivänsankarille myöhemmin.

Ja se myöhemmin oli nyt. Korkkien lisäksi tarvitsin vain punaista huopaa ja pellavalankaa, liimaa ja tussin.

(Idean olen saanut ystävältäni Katjalta, joka takavuosina Venäjällä reissatessamme keräsi huolellisesti kaikki shampanskajapullojen korkit talteen.)

Wurm, wurm

2010-12-13T22:15:00.002+02:00

Onpas hauska pipomalli! Makkaroita voi kasata korville lisälämmikkeeksi tai pipon voi venyttää roikkumaan niin kuin nyt kai muotia on. Nämä Wurmini ovat valmistuneet jo hyvissä ajoin, keltaista kudoin kesällä Pärnun hiekkarannalla. (Tässä kohtaa voisin huokaista kaipaavani kesää, mutta täytyy myöntää, että tänä vuonna talvi on tuntunut poikkeuksellisen mukavalta. Siihen taitaa olla syynä se, että olen nyt panostanut kunnon talvivaatetukseen enkä yritä kekkaloida hienostelusaappailla lumihangessa. Päinvastoin, ostin maailman lämpöisimmät talvikengät, joissa on ihan oikea turkisvuori ja tukeva pohja.)

Aurinkoinen Wurm

58 g Novita Florica, puikot 4, 100 s

Luminen Wurm

45 g Novita Rose Mohair, puikot 5, 80 s

Lumisen Wurmin kaveriksi tikuttelin vielä menemään peruskaulahuivia melkein 100 gramman edestä. Ihanan aivotonta.

Ribbineulehuivi 1 0, 1 n

95 g Novita Rose Mohair, puikot 6, 30 s

Joululahjat alkaa olla jo hyvällä mallilla!

Lavitta

2010-12-07T10:26:00.005+02:00

Lähtökohta: Kierrätyskeskuksesta 7 eurolla löytynyt tuoli.

Tuoli ei ole kotipuusepän tuotantoa, vaan Wilh. Schaumanin Faneeritehtaassa Jyväskylässä tehty. Tuoli on todennäköisesti peräisin 30- tai 40-luvulta.

Tuoli on muutoin puuosiltaan ehjä, mutta kansi on haljennut koko matkaltaan. Sen liimaaminen on helppo juttu.

Tuoli on maalattu hiljattain siististi ja kauniisti, mutta valitettavasti pohjatyöt on tehty huonosti ja maali on lähtenyt irtoilemaan.

Hintalappua irroittaessani käteeni jäi myös iso palanen maalia. Sormiani suorastaan syyhyää päästä rapisevan maalipinnan kimppuun. Tuoli on ollut vuoden verran vintillä, mutta nyt toin sen sisälle kuivumaan. Yleinen harhakäsitys on, että vanhasta huonekalusta on poistettava kaikki vanha maali ennen uutta maalausta. Oikeasti riittää, kun irtoava maaliaines poistetaan, tiukasti pohjassaan kiinni oleva maali saa jäädä hiontapohjaksi. Jos huonekalun haluaa petsata, silloin se on puhdistettava puupinnalle.

Meillä on tylsä 90-luvun ruokakalusto. Salainen suunnitelmani (josta Mies ei vielä tiedä) on, että kiikutan tuolit yksi kerrallaan varastoon ja tuon tilalle kauniin vanhan tuolin, joita olen jo kierrätyskeskuksesta ja romuliikkeistä haalinut. Mukavinta olisi, jos kaikki tuolit olisivat erilaisia ja erivärisiä, mutta tiedän, että se suunnitelma ei tulisi hyväksytyksi. Niinpä olen päättänyt maalata sekalaiset tuolini yhteenkuuluvasti harmaiksi.

Ps. Jos jollekulle jäi vielä epäselväksi postauksen otsikko, sitä voi käydä selvittelemässä pohojalaasen murtehen sanakirjasta.

Kukkaasta

2010-12-06T16:09:00.004+02:00

Rasat nro 74 Jalasjärveltä Eeva Haaviston kirjasta Sata kansanomaista kuviokudinmallia

65 g Novita Nalle, puikot 3 1/4, 60 s

Itsenäisyyspäivän aiheeksi sopivat mainiosti suomalaiset perinnelapaset! Vielä ainakin yksi pari olisi saatava jouluksi valmiiksi. Joululahjatehtailu alkaa jo tökkiä. Ehdin jo aloittamaan itselleni villatakin siitä huolimatta, että muutama lahja on vielä kesken (tai jopa vasta suunnitteluasteella).

Lapasten kanssa kuvassa on toisenlainen projektini, jonka otan työn alle joulunpyhien jälkeen. Siitä enemmän huomenna.

Hyvää syntymäpäivää, Suomi! Hyvää itsenäisyyspäivää!

Aili ja Baktus ne yhteen soppii

2010-11-20T13:39:00.008+02:00

Baktus mini

50 g Sandnes Lanett, puikot ?

Ailin lapaset

25 g Sandnes Lanett, puikot 3 1/4, 36 s.

Sisarelleni neulomani Baktus on ollut kovassa käytössä. Nyt tuli tilaus Baktus ministä sisarentyttärelle. Inspiraatio iski eräänä lauantai-iltana, sopiva lankakin löytyi omista varastoista. Valitettavasti muistiin jäi merkitsemättä puikkojen koko, todenäköisesti kuitenkin 3½ tai 4. Minihuivi valmistui yhdessä illassa Leena Lehtolaisen Kuparisydäntä kuunnellen.

Kun lankaa jäi vielä pikku nöttönen, tein huivin kaveriksi lapaset. Niistä tuli kapeammat kuin kuvittelin, mutta toivotaan, että mahtuvat.

Olen päättänyt aloittaa langanostolakon ensi vuoden alusta. Tarkoitus on neuloa koko lankavarasto minimiin. Hyvin hillitysti kävin eilen Tapion Kaupassa varautumassa lakkoon. Nyt pitäisi vaan saada nopsasti kaikki joululahjat alta pois, jotta saisin inventoida lankavarastoni ja sitten aloittaa jotain mukavaa itselleni.

Nimipäivärasat

2010-11-18T22:03:00.002+02:00

Rasat nro 64 Jalasjärveltä Eeva Haaviston kirjasta Sata kansanomaista kuviokudinmallia

60 g Novita Nalle, puikot 3 1/4, 50 s

Sattuipas sopivasti: nämä lapaset tulivat valmiiksi juuri, kun kummitätini vietti nimipäiviään. Malli oli nopsa ja mukava neuloa. Kärjen ja peukut tein kokonaan harmaiksi. Ainut ongelma oli kymmenellä jaollinen silmukkamäärä; 50 silmukalla tulee aika kapea lapanen, mutta 60 silmukkaa tuntuu olevan vähän liikaa. Koska itse pidän enemmän kapeista kuin leveistä lapasista, päädyin nyt pienempään silmukkamäärään.

Kyllä on marraskuiset päivät pimeitä! Yllä oleva kuva on otettu klo 10 aikaan aamupäivällä.

Huomenna käväisen Tapion Kaupassa, kun huomasin oikeasti tarvitsevani yhtä lankaa.

Plättirasat

2010-11-07T15:17:00.005+02:00

Näiden plättirasojen malli on peräisin siltä rakkaalta seudulta, mistä perheeni ja sukuni on kotoisin. Ihan maailman komein malli siis!!!

Plättirasat Susanne Pagoldhin kirjasta Nordic Knitting

60 g Sandnes Lanett, puikot 2

Monissa eteläpohjalaisissa (ja vain niissä!) neuleissa esiintyvä kuvio on ässänväärä eli kuvassa näkyvä punainen kiemura sinisen kukkarivin alla. Eeva Haavisto (kaikkihan tietävät Sata kansanomaista kuviokudinmallia) mainitsee kuvion olevan peruja rokokooajalta, mutta minä muistan kuulleeni sen jäljittelevän barokkiajan huonekalujen ja rakennustaiteen akantus-lehtikiemuraa. Niin tai näin, 1700-luvulta kumminkin.

Minä, joka muutama vuosi sitten kammosin lapasten neulomista enkä muka osannut kirjoneulettakaan, haaveilen nyt Eeva Haaviston kirjan läpineulomisesta!

182 cm raitaa

2010-10-16T11:50:00.007+03:00

Yksi joululahja lisää paketoimista vaille, hiphei! Ihastuin Hepsin blogissa kauniisiin raitahuiveihin ja pitihän sellainen sitten tehdä. Harmi, että Novita Puron värikartta tänä talvena on vähän tylsä - ei ollenkaan kunnon punaista ja keltaista. Hepsin kauneimmat huivit on tehty viime talven langoista.

Jared Floodin Noro Striped Scarf
150 g Novita Puro (Metsä, Pakkasyö ja Luumupuu), puikot 6
31 s/12 x 183 cm

Tätä huivia oli mukava neuloa. Aivot saivat lepoa, valmista paksuilla puikoilla tuli nopeasti ja raitojen kehittymistä oli jännittävä seurata. Neuloessani kuuntelin Laila Hirvisaaren äänikirjaa Vienan punainen kuu.

(Pariin seuraavaan viikkoon täällä ei tapahtune mitään, sillä ylitöitä on tiedossa siihen malliin, että kahdessa viikossa tulee tehtyä kolmen viikon tunnit. *Raskas ja syvä huokaus*)

Vedä käteen!

2010-10-12T19:36:00.004+03:00

Tahaton tilannekomiikka on minun mielestäni kaikkein paras huumorin laji. Eräänä marraskuisena iltana Jänisjärvellä Venäjän Karjalassa ystäväni T neuloi pehmoisesta alpakkalangasta irtohihoja tyttärelleen. Kysymykseensä "mitä neulot?" matkaseurueemme kolmas jäsen H sai vastaukseksi iloisen kehoituksen: "Vedä käteen!".

Omat Vedä käteen -hihani valmistuivat juuri sopivasti, sillä tänään meilläkin putosi taivaalta jo muutama räntähiutale. Talvi on todellakin tulossa.

Vedä käteen -hihat eli Silmäpakohihat ilman silmäpakoja
75 g Novita Florica, puikot 4

Ihana se on, Multnomah

2010-09-30T18:01:00.003+03:00

Ostin Tallinnasta kesälomareissulla sitä ihanaa liukuvärjättyä villaa, jota jokaisen Viron kävijän kuuluu ostaa. En sen kummemmin ajatellut, mitä siitä teen, mutta aika pian aloitin langasta Multnomah-huivin. Jossain vaiheessa sitten hoksasin, ettei tuo vihreä lanka oikein passaakaan samanvärisen talvitakkini kanssa. Höh.

Kate Flaggin Multnomah
120 g Aade Lõng Artistic 8/2, puikot 5½

Kun sitten anopin synttärilahjaksi aloitetut kaksi huivia menivät purkuun (taitaa olla parasta, että pysyn jonkin aikaa pitsihuiveista erossa... ärrinmurrin) ja aikakin alkoi jo käydä vähiin, päätin, että tästä tulee anopille lahja.

Mutta nyt, kun huivi on pingotettu ja päätelty... niin, olisinhan minä sen itsellenkin huolinut.

Mirja Pupula

2010-09-28T11:26:00.006+03:00

Etsiessäni jotain ihan muuta törmäsin puolivalmiiseen pupuntekeleeseen. Kaikki osat olivat valmiina, osaksi ommeltuna ja täytettynäkin. Ilmeisesti jotain kiireellisempää ja mielenkiintoisempaa oli juuri sillä hetkellä ilmaantunut, kun pupu jäi viittä vaille valmiiksi. Sen kummemmin asiaa suunnittelematta ompelin pupun siltä istumalta loppuun eikä siihen oikeasti mennyt montaakaan hetkeä. Mirja Pupula on syntynyt.

Mirja Pupula (ohje Novitan Vauva- ja Juniorineuleesta vuodelta 1996)

Novita Seitsemän Veljestä, puikot 4½

Essumekon kaavan alkuperä tuntematon

Mirjan mielestä syksy on mukavaa aikaa ja hän tanssii, hyppii ja loikkii mielellään värikkäissä lehtikasoissa. Mirja arvostaa suomalaista muotoilua ja on valinnut mekkokankaakseen Maija Isolan Marimekolle suunnitteleman Appelsiinin (joka valitettavasti ei tällä hetkellä ole tuotannossa).

Nyt Mirja jättää syystanssit muutamaksi päiväksi, hyppää laatikkoon ja lähtee matkalle kohti H:n kotipostia. Uudet seikkailut uudessa kodissa odottavat!

Tilkkupeitto

2010-09-21T20:06:00.005+03:00

Monessa blogissa on virkattu tilkkupeittoja tai ainakin haaveiltu niistä. Minäkin sain peittoni valmiiksi!

Peitto isoäidin neliöistä
120 g Novita Seitsemän Veljestä, virkkuukoukku nro 3

Kysehän on tietenkin 3 x 3 ruudun nukenpeitosta. Ihan alunperin tilkuista toki piti tuleman aivan oikea sängynpeitto, mutta suunnitelmat muuttuvat.

Peitosta tuli syntymäpäivälahja eräälle nukkeäidille. Tilkkuja jäi käyttämättä vielä iso kasa. Luulen, että niistä syntyy talven aikana tyynynpäällisiä, ihan omaan käyttöön. Silloinhan ne menevät liki alkuperäiseen tarkoitukseensa, sängyn päälle.

Tavoitteessa ollaan!

2010-09-16T22:32:00.007+03:00

Lähdin tänä vuonna Sukkasatoon mukaan varsin realistisin odotuksin. Virallinen tavoite oli neuloa yksi sukkapari. Nyt tuo tavoite on saavutettu.

Kangaskasan Terho-sukat
90 g Gjestal Janne, puikot 4½, 48 s

Olen jo aiemminkin kehunut tätä mallia ja edelleenkin olen sitä mieltä, ettei tämä häviä yhtään esimerkiksi Cookien A:n sukille.

Sukat pääsivät heti käyttöön, sillä sukkavarastoni on tällä hetkellä varsin vaatimaton. Koska Sukkasato kestää vielä toista kuukautta, ehkäpä ehdin tuplata satoni.

Multnomahkin olisi valmis, kunhan sen joku jaksaisi vaan pingottaa.

Olipa kerran...

2010-08-18T20:14:00.013+03:00

Olipa kerran musta mainospaita ja kirpparilta ostettua puuvillalankaa.

Leikkasin T-paidan kaula-aukkoa uuteen muotoon, lyhensin hihoja, langasta virkkasin pienen kaarrokkeen ja kalvosimet hihansuihin.

Poimutin ja sovittelin.

Sitten ompelin.

Näin kiva tunika T-paidasta tuli.

Mutta. Puettuani tunikan päälleni näytin ihan keski-ikäiseltä tädiltä, jolla on päällään miesten T-paita, johon on vähän virkattu somisteita. Mikä tietysti onkin totuus. Se siitä.

(Idea tuli Rohekas Kleidike -blogista. Eveli kyllä näyttää tunikassaan paljon vähemmän tädiltä!)

Hei, meillä väritetään

2010-08-04T17:46:00.009+03:00

Jokaisessa lapsiperheessä varmaankin pyörii epämääräisiä väriliidun pätkiä. Kyllä, niin meilläkin.

Tänään käteen sattui laatikollinen jämävärejä, kun kaivelin kaapista jotain ihan muuta. Sen sijaan, että olisin taas varastoinut laatikon "sitten joskus" käsiteltäväksi, pilkoin värit samantein muffinssivuokaan ja iskin uuniin Loistovinkki.fi -sivuston ohjeen mukaisesti. Sivustolla on paljon muitakin toteuttamiskelpoisia vinkkejä, kannattaa käydä lurkkaamassa.

Ihan tasaiseksi homogeeniseksi massaksi eivät minun Caran d'Ache -liituni sulaneet vaan jouduin niitä hammastikulla vähän sekoittelemaan. Saatoin kyllä olla liian hätäinenkin. Materiaalia olisi kannattanut myös olla enemmän, jotta liiduista olisi tullut vähän paksumpia. Testiryhmä kuitenkin totesi värit käyttökelpoisiksi.

Lopuksi pakkasin värit paperipussiin odottamaan erään melkein 3-vuotiaan neitokaisen inspiraatiota.

Edit: Valitettavasti Loistovinkki-sivusto ei kerro, miten muffinsivuoan saa värijäämistä puhtaaksi. Minullakaan ei ole siihen vastausta, ainakaan tavallinen käsinpesu eikä konepesu tuottanut tulosta. Kokeilut siis omalla vastuulla. Älkää ainakaan käyttäkö melkein uutta vuokaa kuten minä.

***

Vaikka piipahdin maanantaina Tapion Kaupassa sisareni seurana ja tietenkin jotain ostinkin, suurin ongelmani neulerintamalla ei ole lankavarasto vaan se, että aloitan uusia töitä ennen kuin edellinen on edes puolivälissä. Valmistumattomien Kesäyön Hullutusten lisäksi kesken on ainakin Multnomah-huivi ja poncho (ja paljon muuta kaappiin jo liki muumioitunuttakin). Nyt voisinkin pitää itselleni kurinpalautuksen ja määrätä, että vasta kolmea valmistunutta työtä kohden saa aloittaa yhden uuden!

Hellehattuja

2010-07-27T16:14:00.016+03:00

Toisin kuin useimpia, minua ei lämpimilläkään keleillä ahdista neuloa villalangasta. Siitä todisteena nämä hellepäivinä syntyneet pipot, joiden esittelyyn on valjastettu puoli sukua kaikkein nuorimmaistakin myöden.

Camelot Hat

3 x 85 g Katia Peru, puikot 6

Vain alimmainen harmaa pipo on Kesäyön Hullutuksen aikana aloitettu, mutta samalla vauhdilla tein kaikki kolme, tulevat nimittäin joululahjoiksi eräälle veljessarjalle. Ehkä keksin pipoihin vielä jonkun koristuksen, mutta onhan tässä aikaa. KYH-tilanne on nyt valmiit 8 - keskeneräiset 18, sillä olen jonkun muunkin joululahjan saanut valmiiksi. Siitä enemmän myöhemmin, jottei se paljastu ennen aikojaan.

Viime viikko vietettiin Virossa. Kun kyse oli perhelomasta, käsityöshoppailu jäi aika vähälle. Kirjakaupasta nappasin mukaani Haapsalu Sall -kirjan, jota jo viime kesänä selailin. Yhdessä käsityöliikkeessä sain poiketa, sieltä ostin seitinohutta villalankaa em. kirjan huiviin sekä liukuvärjättyä vihreää villaa. Siitä aloitinkin jo Multnomah-huivin, vaikka olisihan näitä keskeneräisiä töitä muutoinkin...

Oletteko muuten huomanneet, että Nancy Bushin Knitted Lace of Estonia ilmestyy syksyllä suomeksi nimellä Pitsihuivit neuloen. Miksi ihanalla kirjalla on noin tylsä nimi?

Biitsillä seitsemän veljeksen kanssa

2010-07-12T21:12:00.008+03:00

Ihanat kelit on jatkuneet ja täällä on vietetty aikaa rannalla. Mukana on kulkenut kerä Seitsemää Veljestä ja puolivalmiit villasukat.

Nämä sukat on oikeasti tarkoitettu paljon ohuemmalle langalle, mutta toimii malli näinkin.

Cookie A:n Hedera-sukat

110 g Novita Seitsemän Veljestä, puikot 4 ½, 50 s

Keskeneräisiä töitä on vielä liiankin kanssa, sillä KYH-tilanne tällä hetkellä on valmiit 6 - keskeneräiset 20. Mielessä pyörii siitä huolimatta kaikenlaisia uusia hölmöjä ideoita Eeva Haaviston kokoelman lapasten neulomisesta ynnä muusta. Yritän hillitä itseäni enkä aloittaa uusia töitä. Ainakaan ennen heinäkuun loppua.

Ruuturasat

2010-07-08T10:26:00.008+03:00

Ruuturasat

60 g Novita Nalle ja Novita Nalle Kukkaketo, puikot 3 1/4, 52 s

Kuka on se kumma tyyppi, joka neuloo villalapasia uimarannalla? Minä. Jos joku uskaltautuu vielä ääneen asiaa ihmettelemään, voin tietysti keksiä selityksen, että suomalainen perimätieto kertoo helteellä neulottujen lapasten lämmittävän erityisen hyvin, koska ne ovat imeneet itseensä auringon lämpöä.

Nämä lapaset säilötään lahjalaatikkoon odottamaan joulua tai muuta sopivaa ajankohtaa. Ellei sitten loppukesästä vilu yllätä ja grillatessa tarvitse lisälämmikettä.

(KYH-tilanne valmiit 5 - keskeneräiset 21.)

Edit: Malli ei ole Eeva Haaviston kirjasta Sata Kansanomaista Kuviokudinmallia, vaikka aiemmin niin väitin.

Varusteurheilua?

2010-07-07T21:45:00.009+03:00

En ole neulomisen (tai muutoinkaan harrastusteni) suhteen mikään varusteurheilija. Puikkovarastoni perusta on mummiltani perityt vanhat suorat puikot. KnitPicksejä minulla on tasan yhdet, bambupuikkoja kahdet. Viime aikoina, erityisesti huiveja neuloessani, olen muutamankin kerran ajatellut, että ihan oikeat silmukkamerkit noiden villalangan pätkien sijaan voisivat olla mukavat.

Niinpä tänään suuremmassa kaupungissa vieraillessani ja askartelukauppaan siellä sattumalta eksyessäni keräsin ostoskoriini korurenkaita, -piikkejä ja helmiä. Kun pääsin kotiin, ryhdyin heti toimeen. Kun en ajatellut koruaskarteluun enemmälti innostua, en viitsinyt investoida oikeaan korupihtisarjaan vaan käytin ihan kotoa työkalupakista löytämiäni pihtejä.

Ja onnistuihan se isoisältä perityillä pihdeilläkin; tuloksena 20 sinistä ja 20 vihreää silmukkamerkkiä.

Ja hyvin ne toimivat!

Hämmentävää kehitystä

2010-06-29T21:49:00.003+03:00

Virkattu ekokassin päällinen

Novita Puro Batik 220 g, koukku nro 4

Olen hämmentynyt. Jotain kummallista kehitystä on tapahtunut. Aiemmin kaikkien lahjojen valmistuminen jäi viime tippaan tai toimittelin niitä jopa jälkikäteen, mutta nykyään ehdin viimeistelläkin lahjat jo päiviä tai jopa viikkoja etuajassa. Tämä kassinkin saaja juhlii synttäreitään vasta ensi viikolla.

Puro Batik on yllättävän mukavan tuntuista lankaa ollakseen täyttä tekokuitua. En tosin usko, etteikö se käytössä sähköistyisi, mutta tällaisessa kesäkassissa siitä ominaisuudesta ei ole niinkään haittaa.

Laukussa on vuorina valmis ekokassi. Olen aiemmin kuvitellut, että ekokasseja löytyy ihan joka kaupasta - jos ei hyllyltä, niin ainakin kassalta - mutta nyt huomasin, etteihän tuo pidä ollenkaan paikkansa. Useammastakin isosta marketista etsin kassia turhaan, mutta onneksi Tiimarista löytyi pelastus.

Virkkaaminen on ihan kivaa, mutta rankempaa kuin neulominen. Nyt siirryn takaisin puikkoihin ja otan työn alle Pimpinella-huivin. Saa nähdä, kuinka sen kanssa käy. Ihan yksinkertaiselta malli ei vaikuta, mutta onneksi minulla on vielä hyvin aikaa, sillä huivi on tarkoitettu syksyllä juhlivalle anopille lahjaksi.

(Ja KYH-tilanne: valmiit 4 - keskeneräiset 22.)

Mitä teit juhannuksena?

2010-06-27T11:10:00.008+03:00

Meghan McFarlanen Shalom Cardigan

330 g Sandnes Garn Alfa, puikot 7

Minä neuloin Shalomia. Nyt se on valmis.

Tykkään takista ja mallista. Jälkikäteen arveluttaa ainoastaan, että olisiko silmukoita pitänyt luoda muutama enemmän. Linkki ohjeen englanninkielisille sivuille ei toiminut, joten jouduin tavailemaan saksankielistä ohjetta. Hyvin selvisin, ilmeisesti.

Huomenna menen nappikauppaan etsimään parempaa nappia. Tuo valkoinen oli ainut iso nappi, joka omista varastoistani löytyi, ja vain väliaikainen ratkaisu. Harmittaa, etten ostanut Tapion Kaupan upeista valikoimista nappia samalla, kun langankin ostin, sillä meidän kaupungin nappitilanne on kovin heikko.

Lanka, Sandnes Garnin Alfa, oli minulle uusi tuttavuus, mutta varsin miellyttävä sellainen. Värivalinnasta olen itsekin vähän yllättynyt. Langan nähdessäni mieleeni muistui äidin neuloma marjapuuronpunainen villapaita, jonka teininä kulutin puhki. Tämän langan väri on tarkemmin katsottuna paremminkin kanerva. Saa nähdä, vieläkö se valmiina miellyttää silmääni.

(Kuvista kiitos S:lle.)

KYH-tilanne valmiit 3 - keskeneräiset 23.

Laatikollinen keskeneräisyyksiä

2010-06-25T16:26:00.004+03:00

Siinä niitä nyt olisi: 24 Kesäyön Hullutuksessa aloitettua neulomusta tai virkkausta. Kaksi on tullut jo valmiiksi saakka. Pääsin tämän alkuerän maaliin päivää etuajassa. Nyt alkaa finaali; koko kasan pitäisi olla valmiina heinäkuun loppuun mennessä. Jo nyt tiedän kyllä, ettei se tule onnistumaan.

Viimeksi taisi tulla esiteltyä projekti nro 15. Projekti 16 on Lilia Mankin juuri julkaisema ihana Pimpinella-huivi, johon käytän toisen merinosilkkivyyhtini. Tämän keriminen sujui huomattavasti helpommin kuin ensimmäisen.

Projekti nro 17 on tertullinen banaaneita pienelle sisarentyttärelleni.

18. projektina aloitin perusraitasukat joulu mielessäni.

Veljentyttärelleni aloitin projektina nro 19 toisen Wurm-pipon pehmoisesta Novita Rose Mohairista. Tämä löytyy aiemmin aloittamani kaulaliinan kanssa samasta paketista ensi jouluaattona.

Seuraavaksi virkkasin kaksi korvaa. Näistä syntyy kaksi apinaa projekteina 20 ja 21.

Olin niin keskittynyt miettimään joululahjoja, että olin vähällä unohtaa oman kesäpaitani, joka on ollut edelleen aloittamatta. Nyt se tuli luotua projektiksi nro 22. Olisipa mukavaa, jos se olisi käytössä elokuun alussa, kun meillä on juhlat tiedossa.

Projekti 23 on jälleen jotain leikkisyötävää, Domino-keksejä, joita ameriikkalaiset harhaanjohtavasti Oreoiksi nimittelevät.

Projekteina 24 ja 25 aloitin samanlaiset maskottinuket, joiden ohje on ollut vuosikymmeniä sitten muistaakseni Me Naiset -lehdessä. Minäkin olen ala-asteelaisena näitä jo neulonut. Nyt ohje on jo kadonnut, mutta onneksi yksi nukke on säästynyt.

Ja viimeisenä eli 26. projektina aloitin itselleni Revontuli-huivin kaveriksi vielä tämän hullutuksen kolmannen Wurm-pipon, kun lankaa vielä jonkinlainen kerä on ollut varastossani.

Nyt lupaan, etten hetkeen aloita enää yhtäkään työtä. Toivoakseni voin jo pian esitellä jotain valmistakin.

Peliä ei ole vielä menetetty

2010-06-21T11:45:00.006+03:00

Hahaa, täällä sitä vielä ollaan täysillä KYHissä mukana. Täytyy kyllä tunnustaa, etten etukäteen arvannut, miten tuskaista on joka päivä keksiä joku uusi aloitus ja löytää siihen sopivat langat ja mielellään vielä vapaat puikotkin. Siitäpä syystä aikataulusta ollaan myöhässä, mutta jos tällä viikolla joka päivä aloitan kaksi työtä, se riittää.

Viime viikon aloitukset jäivät tähän: 1o, 1n -peruskaulahuivi (nro 14) sekä Lace Ribbon Scarf (nro 15). Valkoiseen huiviin kävin eilen ostamassa langan, mutta Lace Ribon Scarfin lanka on noin 20 vuotta vanhaa Ulricks Bomulinea. Edes Ravelryn lankarekisteristä ei sitä enää löytynyt. Langassa on 54 % puuvillaa, 23 % pellavaa ja 23 % akryyliä eli se on ihan miellyttävän tuntuista. Todennäköisesti lanka on jäänyt varastoon, koska sitä on liikaa johonkin pikkutyöhön ja liian vähän mihinkään isoon. Hölmöä sinänsä.

Tänään aion aloittaa jotain ihanaa.

Hullutusraportointia

2010-06-14T22:03:00.002+03:00

Been there, done that

Kesäyön Hullutukset jatkuvat. En ole ehtinyt juurikaan muuta kuin vain aloitella uusia töitä, mutta niiden osalta olen hyvin aikataulussa. En kyllä ajatellutkaan tämän osion tuottavan niitä vaikeuksia. (Valokuvia ei nyt ole, sillä eipä noissa pelkissä muutaman rivin aloituksissa oikeastaan mitään näyttämistä ole.)

Mutta mihin viimeksi jäimmekään?

7.6. aloitin Wurm-pipon keltaisesta Floricasta, joululahjaksi suunnittelin.

8.6. olivat vuorossa ruuturasat omasta päästä ja Novita Nallesta. Malli on melkein perusruutua ja löytynee useistakin eri lähteistä.

9.6. aloittamani Zetor-huivin kanssa oli mennä hermot jo ennen kuin olin ensimmäistäkään silmukkaa luonut puikoille. Ostin Tapion kaupasta hienonhienoa ruusunpunaista merinosilkkiä (100 g/1400 m). Avattuani pasmalangat pyöräytin vyyhtiä käsissäni varomattomasti sillä seurauksella, että keriminen lähti takkuilemaan heti. Ja kun lankaa on kerittävänä melkein 1½ kilometriä, voitte uskoa, että siinä vaadittiin aikaa, energiaa ja ennen kaikkea hermoja. Mutta heti aloitettuani huivin minulla on ollut tutina, että siitä tulee ihana!

10.6. oli vuorossa piposarjan ensimmäinen, Camelot Hat, lankana Katia Peru. Kunhan tässä pipossa pääsee vauhtiin, valmista taitaa tulla yhdessä illassa. Katia Perua ostin vielä kahteen muuhunkin pipoon.

11.6. aloittelin Shalom-takkia tai liiviä, kumpi nyt lieneekään. Tämä tulee itselleni marjapuuronpunaisesta Sandnes Alfasta. Englanninkielinen ohjesivu ei tällä hetkellä pelitä, joudun verryttelemään ruosteista saksaani.

12.6. aloitin anopille joululahjaksi ruusurasoja vanhan ilmajokisen mallin mukaan, koskapa anoppi on Ilimajoella syntynyt. Tässä opin taas jotain uutta eli iskuhapsun lapasen reunaan (ja ei, en tiennyt tuon aloituksen nimeä, Wetterhoffin käyneeltä äidiltä piti kysyä).

13.6. sain vihdoin ekan Hederan valmiiksi ja samoille puikoille luotua Thuja-sukat.

Ja tänään... en ole aloittanut vielä mitään. Nyt tekee vain mieli kutoa omaa Shalomiani.

Vääränlaisia lankoja ja niukasti puikkoja

2010-06-06T19:31:00.008+03:00

On se vaan aika kummallinen juttu, kun varastoista kyllä löytyy lankaa reilu 10 kiloa, mutta ei yhtään sitä oikeanlaista lankaa juuri niihin töihin, mitä nyt haluaisin tehdä.

Olisin halunnut aloittaa tänään piposarjaa, mutta joudun siirtämään sitä muutamalla päivällä. Keskiviikkona olen nimittäin poikkeamassa Tapion Kauppaan kerrankin oikein kunnollisen ostoslistan kanssa.

Toinen ongelma on se, että minulla on sukkapuikkoja vain yhdet joka paksuutta. Pitäisi saada eka kämmekäs ja sukka pois puikoilta melko nopsaan, jotta saisin uutta projektia alulle.

Mansikka
7 veljestä, puikot 4

Tämän päivän Kesäyön Hullutuksen aloitukseksi ajattelin aluksi rasiallista mansikoita, sisarentyttären leikkeihin edelleen. Ekan mansikan kudottuani huomasin, ettei se kokonsa vuoksi ole täysin turvallinen pienten leikkeihin. Vaikkakaan lahjansaaja itse ei suuhunsa pikkuesineitä pistele, mikään ei takaa, etteikö hän voisi mansikkaa siskovauvalleen tarjota. Tästä mansikasta tuleekin nyt todennäköisesti rintaneula.

Koska yksi 10 minuutissa kudottu mansikka olisi jäänyt vähän vaatimattomaksi projektiksi tälle päivälle, aloitin lisäksi myös perussukat itselleni Novita Nalle Kukkakedosta, väri ruusu eli jatkoa aiemmin nähdyille orvokeille. Ja kyllä, olen nostalgiankaipuussani mainosmiesten uhri, sillä koko Kukkaketo-värisarja löytyy varastostani.

Eilinen päivä ei ollut ollenkaan niin tuskallinen. Ongelmitta aloitin virkkaamaan Novita Puro Batikista ekokassin päällistä. Lanka on muuten yllättävän puuvillaisen tuntuinen, vaikka täyttä tekokuitua onkin.

Nyt voisin kutoa vielä ekan Hederan pois puikoilta, jotta saisin huomenna aloittaa toiset joululahjasukat. Touhukasta alkavaa viikkoa!

Taas leivokset ilmassa leikkiä lyö...

2010-06-04T12:30:00.009+03:00

Hannah Kaminskyn Quick Cupcake

Novita 7 Veljestä, koukku 3½

Kesäyön hullutuksessa eilen aloittamani leivoksetkin valmistuivat kädenkäänteessä. Olen ihan yllättynyt, miten mukavaa näiden virkkaaminen on, sillä en ole kovin innostunut esim. nukenvaatteiden tekemisestä.

Valkoiset pisteet ovat olevinaan nonparelleja, eivät homepilkkuja.

KYHin neljäs aloitus on Hedera-sukat. Olin ensin varannut sukkiin punaisen langan, mutta en sitten osannutkaan ajatella sukkia minkään muun värisinä kuin vihreinä. Nämä sukat ovat olleet suosikkilistallani ikuisuuksia, mutta ensimmäistäkään paria en ole saanut aiemmin tähänkään vaiheeseen.

Huomatkaa taustalta myös kaapista löytämäni aarre, tokaluokalla Kirkonkylän koulussa tekemäni kässäpussi. Vohvelikangasta, tottakai, ja koristeompeleet joka reunassa. Yllättävän siistiä jälkeä olen saanut aikaan, mutta kyllä tätä hartaasti koko talvi tehtiinkin. Nyt pussi pääsee taas alkuperäiseen käyttöönsä!

Hullutuksista ensimmäiset

2010-06-03T10:50:00.008+03:00

Kesäyön Hullutus on alkanut ja ensimmäiset käsityöt aloitettu - kas kummaa, yksi on jo lopetettukin! Mitään stressiä näiden valmistumisesta en ota, mutta jos joululahjat saa jo tässä vaiheessa hyvään alkuun, eivätkö ne valmistu sitten ajoissa melkein itsestään?

1.6. aloitin Bronte's Mitts -kämmekkäät (linkki vain Ravelryyn) ja opin heti jotain uutta: provisional cast eli väliaikaisen aloituksen. Hienoa!

Hamanaka Kikakun Sunny side up tawashi

Novita Seitsemän Veljestä, koukku 3½

2.6. ryhdyin ruoanlaittoon. Tarkoituksena on tehdä sisarentyttärelle erilaisia ruokia leikkikeittiöön. Paistettuja kananmunia oli kiva virkata ja ne valmistuivatkin alta aikayksikön.

Tänään 3.6. jatkoin ruokateemaa virkatuilla leivoksilla. Kuorrutukset ovat jo valmiina, mutta pohjat puuttuvat.

Onneksi on olemassa sisarentytär, jolle voi leikkiruokia tehdä. Listalla on vielä vihanneksia, hedelmiä ja leivonnaisia, mutta KYH jatkuu tästä huomenna todennäköisesti villasukilla. Muutama huivikin on listalla, mutta kummallista kyllä, lankavarastoistani ei tunnu löytyvän sopivaa lankaa näihin. Ehkäpä olen pakotettu tekemään visiitin lankakauppaan...?

Hyvää syntymäpäivää, sisko!

2010-06-01T20:26:00.008+03:00

Evelyn Clarkin Shetland Triangle Lace Shawl
110 g Novita Wool, puikot 5½

Valmistelua

2010-05-30T13:35:00.008+03:00

Kesäkuussa alkaa kaikkein hölmöin tempaus, jossa olen ollut mukana. Siksi siihen olikin lähdettävä.

Olen valmistautunut Kesäyön Hullutukseen etsimällä Ravelrystä malleja ja kaivelemalla lankavarastojani. Yritän pärjätä mahdollisimman pitkälle jo olemassa olevilla langoillani. Huom! Yritän.

Ekan viikon suunnitelmat on jo tehtynä ja langat etsittynä. Nyt odotetaan ylihuomista.

Ehdin sopivasti tehdä vielä alta pois Shetland Trianglen, joka on enää reunusta vaille.

Orvokki-sukat jo valmistuivatkin.

Perussukat
65 g Novita Nalle Kukkaketo, puikot 3 1/4, 56 s

Äideille

2010-05-08T18:34:00.008+03:00

Käsityörintamalla on ollut hiljaista vaikka tekemisen intoa olisi. Minulla on meneillään yksi ihan muu suururakka, joka vie aikaa vielä useamman viikon. Homma on todellista pakkopullaa, mutta olen yrittänyt motivoitua lupaamalla itselleni ostosreissun Tapion kauppaan, kunhan urakka on päätöksessä.

Äitienpäivälahjat olen sentään tehnyt. Tämän saa lahjaksi äiti:

Evelyn Clarkin Shetland Triangle Lace Shawl
70 g Пехорка Лён Цветной (Pehorka Ljon Tsvetnoj, 100 % pellava), puikot 4

Hiphei, eka Shetland Triangleni on nyt valmis! Olen jo pitkään ihaillut sitä muiden blogeissa. Malli on helppo ja näppärä ja tykkään hurjasti kuviosta. Se on erilainen.

Vaikka tein yhden ylimääräisen mallikerran, huivi on melko pikkuruinen (lev. 106 cm), mutta tarpeeksi suuri kuitenkin. Vähän jännittää, miten pellava käytössä pysyy ryhdissään.

Tekisi mieleni aloittaa ihan heti itselleni sama huivi tummanpunaisesta alpakasta, jota minulta löytyy varastosta vaikka useampaankin huiviin.

Poncho, Novita kevät 2010
Novita Flip Flop 190 g, koukku 8

Tämän pikkuponchon saa huomenna anoppi. Tällä mallilla olen tehnyt nyt kolme ponchoa eikä yksikään ole ollut omaan käyttööni. Odottelen kauppoihin paksuja villalankoja ja sitten teen samanlaisen itsellenikin.

Huomaatteko, miten ihanasti meillä kukkivat sini- ja valkovuokot? Mukavaa huomista äitienpäivää kaikille äideille ja lapsille!

Ihan jees

2010-04-11T15:17:00.004+03:00

Novitan ribbibolero
340 g Viking of Norway Balder, puikot 7, koko M

Tämä lanka oli alunperin ostettu jotain ihan muuta projektia varten, mutta naisellahan on oikeus muuttaa mieltään ja suunnitelmiaan. Lanka on tosi kivaa, mallikin ihan jees - kaiken kaikkiaan sellainen neule, jota tulee varmasti käytettyä useamman vuoden.

Aloitin edellisessä postauksessa mainitsemaani kesäpitsineuletta, mutta sen neulominen keskeytyi äitienpäivähuivin vuoksi. Siinä välissä tein yhden orvokkisukan, myös Paraphernalia-sukka aina vaan kaipaa toista kaverikseen. Ja uudet mallitkin on jo mielessä, joululahjoista puhumattakaan.

Tulisi kyllä varmaan enemmän valmista, jos tekisi vaan yhtä työtä kerrallaan. Ehkä joskus opin.

Lempparineuleita jo syntyessään

2010-04-02T15:50:00.009+03:00

Ihastuin tähän villatakkiin heti ensinäkemältä. Se pääsi puikoillekin melko nopeasti, mutta valmistuminen kesti sitten turhankin pitkään. Mutta ihassama, sillä nyt se on tässä:

Pamela Wynnen February Lady Sweater
590 g Novita Tiina, puikot 5, koko XS

Siitä huolimatta, että valmistuminen kesti pitkään, malli oli kiva tehdä. Lankaa oli miellyttävä neuloa, se tuntui kovin puuvillaiselta (40 %) ja pehmoiselta (villaa 20 %) eikä ollenkaan narskuvalta (akryylia 40 %). Toivottavasti tekokuidun ominaisuudet pysyvät käytössäkin piilossa.

Napit ovat omenapuuta, omin pikku kätösin tehty nekin. Jos niille käy pesussa huonosti, vaihdan ne sitten kaupantädin tekemiin.

Koska lankaa jäi, tein jälleen tämän:

Typyn Jacques Cousteau -pipo

110 g Novita Tiina, puikot 5, 100 s

Tällä kertaa pipolle ei ollut muita ottajia, joten se jää omaan käyttööni.

Koska aurinko paistaa, voi ryhtyä miettimään jo kesää...

Vuosikymmeniä sitten olen tehnyt itselleni tällä ohjeella valkoisen puuvillaneuleen. Se oli suosikkipaitani monta kesää, mutta lopulta siitä oli pakko luopua. Jo silloin päätin neuloa jonain päivänä uuden paidan samalla ohjeella. Onneksi olen säästänyt Suuren Käsityökerhon ohjevihkosen "Uusimmat kevätneuleet -85", joten saan nyt aloittaa itselleni uusimman kevätneuleen -10.

Äidin pikku apulaiselle

2010-03-26T16:56:00.007+02:00

Sisarentytär 2½ v on jo oppinut, että täti tekee mielellään kaikenlaista. Nyt tuli tilaus essusta, sillä neitonen on jo innokas äidin pikku apulainen.

Koska sisarentytär ei itse ole nyt paikalla, mannekiiniksi lupautui ystävällisesti Nalle. Mittoja essuun otin vanhoista Suurista Käsityölehdistä. Essun ohjehan on vakiokamaa jokaisessa joulunumerossa.

Kangas on iki-ihanaa pupupuuvillaa, jota olen säästellyt erityisiin töihin. Onneksi sitä jäi vieläkin.

Sitten Ellimellin puutarhanhoito-osioon. Olen onnistunut säilyttämään yhden pelargonian hengissä yli talven (vai olenko?). Nyt voitaisiin lyödä vetoa siitä, vieläkö tämä yksilö tästä virkistyy kukkimaan. Kovin montaa euroa en itse pistäisi puolesta.

Reissusaalista

2010-03-21T19:30:00.000+02:00

Baktus
80 g Novita Florica, puikot 4½

Tämän viikon matka-aika tuli käytettyä hyödyksi. Keskeneräisiä käsitöitä oli reissussa mukana liki yhtä paljon kuin muitakin matkatavaroita. Valmiiksi tuli Baktus-huivi sisarelleni sekä kesäponcho veljentyttärelle (kerrankin olen ajoissa, sillä tyttösen syntymäpäivä on vasta toukokuussa).

Viittä vaille valmiina on edelleen February Lady Sweater sekä ribbibolero Novitan sivuilta. Jos saisin ne valmiiksi vielä tässä kuussa, tulisi maaliskuulle aika upeat langankulutuslukemat. Ja mikä ettei, sillä ensi viikonloppuna on jälleen tiedossa automatkailua noin 10 tunnin edestä.

Poncho, Novita kevät 2010
Novita Flip Flop 170 g, koukku nro 8

Ellimelli ylpeänä esittää

2010-03-14T15:06:00.000+02:00

2 o, 2 n -kaulahuivi
150 g Sandnes Lanett, puikot 4, 60 s

Tästä huivista olen niin ylpeä! Huivissa itsessään on ihan perushuivi, 150 cm oikeita ja nurjia silmukoita, mutta sain sen tehtyä enkä jättänyt kesken! Huivin eka versio meni valmiina purkuun, entinen minä olisi jättänyt leikin sikseen ja mahdollisesti tehnyt langoista vuosia myöhemmin jotain ihan muuta. Jostain olen löytänyt kuitenkin itsekuria, hienoa.

Ensi viikolla tiedossa runsaasti matkustamista eli neulomisaikaa, kun ei tarvitse itse ratissa olla. Aloittaisinko jotain uutta ihanaa vai tekisinkö valmiiksi jonkun vähemmän mukavan kesken jääneen työn?

Kiitos ja hyvää matkaa!

2010-03-06T13:39:00.000+02:00

Kaikki keskeneräiset käsityöni jumittavat edelleen paikoillaan. Mukavinta on aloittaa jotain uutta. Ihastuin työkaverillani näkemääni pikkuponchoon niin, että sellainen oli tehtävä heti. Tämä ei kylläkään tullut itselleni vaan kiitokseksi eräälle etelänlomalle lähtevälle ystävälle. Toinen samalla mallilla on tekeillä sukulaistytölle synttärilahjaksi. Ei ole helppoa kuvata vaatetta itsensä päällä, mutta valokuvaajat eivät ole koskaan paikalla silloin, kun pitäisi.

Poncho, Novita kevät 2010
Novita Flip Flop 200 g, koukku nro 8

Novita Flip Flop on 100 % tekokuitua, joten itselleni en voi ajatellakaan tekeväni siitä mitään, olen liian sähköinen tyyppi muutoinkin. Tällainen pikkuponcho valmistuu yhdessä illassa ja olisin halunnut tehdä itselleni samanlaisen villalangasta vielä näillä lumilla käytettäväksi, mutta lähimarketin lankahyllyistä ei enää ennen syksyä paksuja villalankoja löydy (eikä edes omista 13 kg varastoistani, uskomatonta kyllä).

Kuriositeettina mainittakoon, että kyseinen lanka maksoi Prismassa 1,95 euroa/100 g ja Citymarketissa 2,90 euroa/100 g. Liekö jommankumman kaupan hinnoittelussa tullut virhe?

Kaksi pientä elefanttia marssi näin...

2010-03-04T20:55:00.000+02:00

Tammikuun Modasta löytyi tunteisiini vetoava norsu, joka ilmeisesti nosti jotain omia lapsuusmuistojani pintaan. Oli heti pakko ryhtyä tuumasta toimeen.

Eka norsuni valmistui tuoreelle sisarentyttärelle vihreästä kukkasametista ja toka siniharmaasta sametista erään ystävän tyttärelle, josta juuri on tullut isosisko.

Ohje oli nopea ja näppärä, joskin jäin vähän ihmettelemään ehdotettua ompelujärjestystä. Ohjeen mukaan ensin olisi pitänyt ommella vartalokappaleet yhteen ja kiinnittää korvat vasta valmiiseen norsuun käsin. Minä laiskana käsinompelijana tietenkin sujautin korvat vartalokappaleiden väliin ja ompelin kaikki yhteen kerralla. Väitän, että korvat istuvatkin nyt paremmin eivätkä sojota minne sattuu. Tein korvista myös pidemmät ja vähän leveämmätkin kuin kaavassa, jottei ainakaan näitä fantteja kukaan erehdy luulemaan possuiksi.

Ps. Minulla on uusi talvitakki, ihana Zaran metsänvihreä kipparitakki (kirpparilta 7,40 euroa, hyvin vähän käytetty, taskun tukiompeleitakaan ei ollut purettu). Siihen sopisi kyllä ihanasti punainen Shetland Triangle...

Hämäyshuiveja

2010-02-13T15:03:00.000+02:00

Jos ihmisellä on tylsä vanha musta talvitakki eikä juuri nyt energiaa lähteä kaupoissa kiertelemään (shoppailu on yäks) eikä ompeluinspiraatiotakaan, paras tapa kääntää katseet pois takista on kutaista pari huivia. Näissä huiveissa ei sinänsä ole mitään uutta, samanlaisia on nähty jo kymmenissä blogeissa...

Revontuli
150 g vironvillaa, puikot 5½

Tämä huivi on valmistunut jo syksyllä, hyvissä ajoin ennen joulukiireitä. Viimeistely ja pingotus venyi kuitenkin tämän vuoden puolelle. Onneksi talvea on vielä jäljellä. Huivi on yhtä (kahta?) mallikertaa suurempi kuin ohjeessa.

Baktus
100 g Novita Florica, puikot 4½

Niin yksinkertainen kuin tämä malli onkin, minulla oli sen kanssa alkuun todellisia vaikeuksia. Reunasta ei meinannut tulla siistiä sitten millään! Taisin ekoilla yrityksillä pinnistellä vähän liikaakin ja kiristellä aloitussilmukoita. Kun vihdoin tajusin ottaa vähän löysemmin rantein, reuna siistiytyi ihan itsellään. Koska halusin huiviin pitkät hännät, lisäsin silmukan aluksi joka 8. kerros (kunnes silmukoita oli 30), sitten joka 6. kerros (kunnes silmukoita oli 43) ja vasta lopuksi joka 4. kerros. Lopputulos on juuri sellainen kuin pitikin.

Pikkuinen pitsihuivi Marie Claire Idées nro 55, joulukuu 2004
50 g Inca Tops Alpaca, puikot 4½

Tämän ihanan pehmoisen alpakan olin saanut lahjaksi. Se riitti mainiosti pikkuhuiviin! Ohje on helppo, vain kahden rivin mallikerta. Tämä ei ollut ensimmäinen eikä viimeinenkään tällä mallilla tekemäni huivi.

Baktus
200 g Novita Puro, väri Revontulet, puikot 6

Baktus numero 2 valmistui lahjaksi kummitädilleni. Tämän tein ohjeen mukaisesti lisäten silmukan joka 4. kerros, sillä tästä oli tarkoitus tullakin hartiahuivi. Lanka raidoittui kauniisti, vain muutaman sentin likaisensekaisen pätkän jouduin purkamaan pois

Ja nyt: Novitan melkein valmis ristikkoneule on purettu eikä uutta tule ainakaan nyt juuri. Samoin purin valmiin Miehen kaulahuivin, versio nro 2 on tekeillä. February Lady Sweater on edelleen vailla toista hihaa ja Paraphernalian eka sukka odottelee kaveriaan.

Hyvää yötä ja kauniita unia

2010-01-10T21:17:00.000+02:00

Pitsimalli Yuliya Sullivanin Rainy Day -sukista, muutoin kansakoulumalli
60 g Austermann Step Classic, puikot 3, 66 s

Eka sukka sai odotella aika pitkään kaveriaan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Vika ei ollut mallissa, todennäköisesti sukat olivat jääneet kesken jonkun kiireellisemmän ja mielenkiintoisemman työn vuoksi. Niin minulle käy liiankin usein.

Hassua, ettei aloe veralla ja jojobaöljyllä käsitelty lanka luistanut KnitPickseillä ollenkaan vaan jouduin vaihtamaan työhön tavalliset peruspuikot. Näillä sukilla hellin omia varpaitani, mutta lankaa jäi vielä 40 g, josta teen pikkusukat perheen atoopikolle. Nyt joudun ehkä perehtymään varpaista aloitettujen sukkien tekniikkaan, jottei lanka lopu kesken.

Hyvää yötä ja kauniita unia, oman kullan kuvia...

0,36 %

2010-01-06T21:27:00.000+02:00

Kypärämyssy
35 g Novita Wool, puikot 3 ½, 32 s

Eräälle ystävälleni syntyi pieni iso poikavauva, jolle neuloin tämän perinnemyssyn vuoden 2010 ensimmäisenä valmistuneena käsityönä. Myssy valmistui muiden hommien ohessa, viimeiset kerrokset neuloin autossa odottaessani miehiäni rinteestä. Nyörit tein töissä ruokatunnilla.

Tällä hetkellä on tekeillä itselleni ristikkoneule uudesta Modasta (tilasin, kun halvalla sain). Kuopus kaipaa alpakkalapasia laskettelukintaidensa alle. February Lady Sweater odottaa hihojaan.

En ole koskaan aikaisemmin tehnyt minkäänlaista lankainventaariota. Nyt ihan uteliaisuudesta ja vertailun vuoksi punnitsin kaikki lankani. Saldoksi sain 13.778 g, mikä lienee lukemieni blogien perusteella keskivertotasoa. Sain äidiltä lankarahaa joululahjaksi ja polte lankakauppaan on ollut välillä aika kova. Yritän kuitenkin hillitä itseni ja oikeasti päästä eroon tuosta lankavuorestani.

Optimistina päättelen olevani jo hyvässä vauhdissa, sillä tämä vauvanmyssy pienensi varastoani 50 grammaa (pienet ylijäämäkerät päätin lahjoittaa tuttavalleni, joka neuloo hyväntekeväisyyteen) eli mittavat 0,36 %. Tästä se lähtee.

Joulu saa jo tulla (ihan pian)

2009-12-21T22:16:00.000+02:00

Ailin lapaset
80 g Seitsemää Veljestä, peruspuikot 4½, 44 s

Ullan ohje ei valehdellut: Ailin lapaset tulivat valmiiksi viikonlopussa, vaikka kiirettä pitikin. Lapasista tuli väritykseltään hyvin hillityt ja jotenkin vanhahtavat; vaaleanruskeaa ja tummanharmaata. Uskon maanläheisten värien olevan lahjan saajan mieleen.

Olen pitkästä aikaa myös ommellut. Keksin vihdoin lahjaidean, jonka pystyin toteuttamaan hyvin eri-ikäisille lähipiirin lapsille. Ompelin pieniä pussukoita, joihin ostin täytteeksi värikynät; pienimmille taiteilijoille vahavärejä tai puuvärejä ja vanhimmille mangataitureille tusseja.

Ja lopuksi, suuren joulupaperiroskavuoren ehkäisemiseksi olen ommellut lahjoille pusseja. Kaunis tai kiva lahjapussi on osa lahjaa, sen voi joko kierrättää uudelleen tai sille voi keksiä muuta käyttöä.

Kun olen viikonloppuna touhunnut paljon, on kotikin sen näköinen: lankakerä siellä ja kangaskasa täällä. Huomenna on edessä raivaustyö. Joululahjoista kesken on enää parit sukat ja yksi kauluri.

Entinen Calorimetry

2009-12-07T22:36:00.000+02:00

Rannekkeet
40 g Gjestal Bris, peruspuikot 4 ½, 40 s

Viimetalvinen Calorimetryni jäi käyttämättä, koska se vaan näytti päässäni ihan tyhmältä (tai paremminkin pääni näytti ihan tyhmältä sen sisällä). Ihana lanka sai uuden elämän 2o, 2n -rannekkeina. Koska olen vilukissa, näillä on ollut jo kovasti käyttöä.

Kuvausalustana toimivan vaneriaskin olen ostanut antiikkiliikkeestä Turusta melkein kaksi vuosikymmentä sitten. Muistelen, että se olisi maksanut 30 markkaa. Säilytän laatikossa korttivarastoani.

Asiasta viidenteen, joko olette tutustuneet "Viron suurimpaan käsityölehteen", jota suomenkielisenä versiona markkinoidaan nimellä Käsityö? Aiemmin en ole julkaisuun törmännyt, mutta nyt löysin sen Prisman lehtihyllystä. Lehdessä on muitakin kivoja malleja, mutta erityisesti ihailen virolaisten taitoa (ja halua!) hyödyntää ja soveltaa vanhoja perinnemallejaan uusiin, nykyaikaisiin töihin. Jopa saunajakkaran istuimen koristekuvio on napattu kansallispuvun paidan kauluksen neulekuviosta!

Ryijyaarre

2009-12-06T22:34:00.001+02:00

Poikkesin eräänä päivänä ohi ajaessani kaupungin kierrätyskeskuksessa. En etsinyt mitään erityistä, kunhan halusin katsoa, olisiko tarjolla mitään kivaa. Koska kaksi nuorta miestä hoki vieressäni "mennään jo", nappasin kiireellä mukaani yhden pikkuryijyn, josta ehdin rekisteröidä vain vuosiluvun 1936. Hintaa siistillä ja ehjällä ryijyllä oli suorastaan naurettavat 4 euroa.

Kotona tutkailin löytöäni tarkemmin. Ensin huomioni kiinnittyi naishahmoihin ja reppuselkäisiin miehiin, sitten aloin tutkia ryijyn merkkejä, joista ensin erotin Lotta Svärdin tunnukset ja seuraavaksi suojeluskunnan merkin. Lotta-ryijy! Oi, mikä aarre!

Ryijy koristaa nyt työhuoneeni seinää. Sen historia on vielä tarkemmin selvittämättä, siihen palaan ehtiessäni.

Onnea Suomi 92 v!

Omat kärpässienet

2009-11-13T10:37:00.000+02:00

Kärpässienilapaset Ullan Puppe-lapasia mukaellen
65 g Seitsemää Veljestä, peruspuikot 4 1/2, 40 s

Olen kuullut väitettävän, että jokaisen lempivuodenaika on se, milloin on itse syntynyt. Koska olen syntynyt marraskuussa, en ole ihan varma, voinko yhtyä tähän väitteeseen. Tosin muistelen, että pikkutyttönä synttärinäni oli jo yleensä täysi talvi. Täällä joka tapauksessa on nyt taas lumeton maa.

Tokat lapaseni Lapaskuuhun ovat nämä omat kärpässienilapaseni. Kuvion otin Ullan Puppe-lapasista, mutta ohjeesta poiketen en aloittanut neulomista kärjestä vaan tein nämä ihan kansakoulutyylillä. Tarkoitus oli tehdä peukuista kokonaan punaiset, mutta lanka ei yksinkertaisesti riittänyt. Valkoiset peukunkärjetkin sopivat mielestäni kyllä tyyliin ihan hyvin.

Aina vaan on aloittamatta ne joululahjalapaset, joita minun piti Lapaskuussa neuloa.

Postia sisarentyttärelle

2009-11-08T17:26:00.000+02:00

Peruslapaset

30 g Seitsemää Veljestä, peruspuikot 4 1/2, 28 s

Nyt sitä lunta on tullut meillekin. Eilen tehtiin tämän talven ekat lumityöt ja valmiiksi tulivat myös ekat lapaseni tämän vuoden Lapaskuussa.

Laitan lapaset huomenna postiin ja kirjoitan kuoren päälle sisarentyttären nimen. Tyllerö on niin kovasti kasvanut, että viimetalviset lapaset ovat jo pienet.

Ostin uuden puikkomittarin ja koska tiedän niiden mitoissa olevan heittoja, testasin mittarini ja puikkoni työntömitalla (aka mauserilla). Tämän mittailun tuloksena huomasin, että Seitsemällä Veljeksellä käyttämäni puikot ovatkin numeroa 4 1/2 eikä 5.

Hyvää vauhtia on valmistumassa seuraavakin pari; kärpässienilapaset itselleni. Alunperin ajattelin yllä olevista raitalapasistakin tehdä täplikkäät, mutta onneksi muistin, miten hankalat nurjan puolen lankajuoksut ovat pienille sormille.

Terho II

2009-11-05T17:38:00.000+02:00

Kangaskasan Terho-sukat

80 g Novita Nallea, KnitPicks nro 3 1/4

Vaikka Sukkasadon kerääminen on loppu ja Lapaskuu alkanut, minulle jäi päälle sukkavaihde. Ekojen Terhojen perään tein heti toiset, kun oikein innostuin. Nämäkin on jo pakattu joulupakettiin.

Nyt saavat sukat jäädä hetkeksi, vaikka ennen joulua on niiden pariin vielä palattava. Joululahjaksi olisi tehtävä ainakin kolmet lapaset, lisäksi sisarentytär kaipaa uusia rasoja. Niistä ajattelin aloittaa, pieniin käsiin lapaset syntyvät yhdessä hujauksessa.

Terho I

2009-10-28T20:16:00.000+02:00

Kangaskasan Terho-sukat
105 g koolattua Seitsemää Veljestä, peruspuikot nro 4 1/2

Ekan kerran loin puikoille Kangaskasan Terho-sukat. Ja ihastuin kertaheitolla! Sukkien neulominen käy rentoutuksesta, kun ei tarvitse olla kaiken aikaa nenä kiinni mallissa. Plussaa tulee myös mallin epäsymmetrisyydestä, joka on tervetullutta vaihtelua yleensä symmetrisiin pitsisukkiin. Parin mallikerran jälkeen olin hyvin epäileväinen, mutta kun pääsin työssäni pidemmälle, huomasin mallin olevan tosi kaunis. Kuviota voisi käyttää hyvin myös Kai-Mei -tyylisessä sukassa.

En erityisemmin pidä pätkävärjätyistä kirjavista langoista, sillä pitsit ja palmikot eivät tule niissä selvästi esille. Tällaisen yhdellä värillä värjätyn langan vielä voin hyväksyä, mutta nyt loppuivat kaapistani Kool-Aidit ja värjäyskokeilut.

Nämäkin sukat löytyvät jouluaattona pukinpussista. Toiset Terhot on jo luotu puikoille. Koska nekin tulevat lahjaksi, joudun varmasti tekemään vielä ne kolmannetkin - itselleni.

Uutta ja vanhaa

2009-10-21T16:10:00.000+03:00

Cookie A:n Kai-Mei -sukat kirjasta Sock Innovation

105 g koolattua Novita Nallea, KnitPicks nro 3 1/4

Cookie A:n Sock Innovation -kirjan kirkkain helmi on Kai-Mei -sukat. Monet muut kirjan mallit ovat omaan yksinkertaiseen makuuni liian kimurantteja.

Nämä Kai-Mei -sukkat syntyivät Venäjän tullijonoissa ja kuoppaisilla teillä. Malli oli loppujen lopuksi helppo ja looginen, vaikka erikoiselta näyttääkin. Pystyin hyvin samanaikaisesti neulomaan ja rupattelemaan muiden matkalaisten kanssa. Yhden virheenkin olin ohjeesta löytävinäni tai ainakin minä kokosin langankierrot yhteen neulomalla oikean silmukan, en ohjeen mukaista nurjaa.

Uhoavan Gnun Kerttu-sukat
100 g marttapunaista Seitsemää Veljestä, peruspuikot nro 4 1/2

Uhoavan Gnun Kerttu-sukat ovat sukkamallien parhaimmistoa. Niitä on kiva neuloa aina vaan uudelleen ja uudelleen. Sukkia voi neuloa automatkalla tai telkkarin ääressä, muttei malli ole kuitenkaan tappavan tylsä. Ja mikä parasta: malli on kaunis.

Nämä molemmat sukat on tarkoitettu joululahjaksi ja Sukkasadon tuotoksia. Kesken on tällä hetkellä kahdet sukat: Paraphernaliat ja pitsisukat. Ehtivätköhän ne valmiiksi Sukkasadon aikana?